Tutkitulla tiedolla huono-osaisuutta vähentämässä
Huono-osaisuuden vähentämisessä ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä on kiinnitettävä huomiota paikallistason ongelmiin. Vaikuttavat hyvinvointipalvelut -osaamiskärki pyrkii tähän tutkimustiedon ja erilaisten työkalujen avulla. Tarkoituksena on kehittää palvelujärjestelmää ja edistää eri toimijoiden yhteistyötä.
Vaikuttavat hyvinvointipalvelut -osaamiskärki pyrkii vähentämään huono-osaisuutta ja edistämään ihmisten hyvinvointia tutkimustiedolla ja siihen pohjautuvilla työkaluilla. Yksi keinoista on alueellisen ja paikallisen eriarvoisuuden esilletuominen. Suomi on laaja maa, eivätkä kaikki alueet ole samanlaisia. Esimerkiksi terveysongelmat vaihtelevat eri puolilla maata, ja sama pätee myös huono-osaisuuteen.
Hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä tieto paikallisista hyvinvointivajeista ja sosiaalisista ongelmista saattaa kadota, kun päätöksiä tehdään hyvinvointialueiden keskuskaupungeissa. Hyvinvointialueiden suunnittelemat säästötoimenpiteet tarkoittavat muun muassa palveluverkoston karsimista. Toivottavaa silti on, että hyvinvointialueet, kunnat ja muut toimijat pystyisivät jatkossakin vastaamaan paikallistason ongelmiin.
Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto havainnollistaa alueellisia eroja
Yhtenä osaamiskärjen tarjoamana työkaluna on Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto, jota on jo hyödynnetty laajalti eri tarkoituksiin. Sivusto on tarkoitettu muun muassa hyvinvointialueiden ja kuntien edustajille sekä muille toimijoille, joiden tehtäviin huono-osaisuuden vähentäminen kuuluu. Sivusto tarjoaa tietoa hyvinvointialuetason lisäksi kunta- ja postinumerotasoilta. Mahdollisimman tarkan tilannekuvan luominen alueellisista eroista on tärkeää, jotta palveluita pystyttäisiin kohdentamaan tehokkaasti.
Hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä tieto paikallisista hyvinvointivajeista ja sosiaalisista ongelmista saattaa kadota.
Sivuston esittelemien tilastoaikasarjojen avulla voidaan löytää paikallistason negatiivisia kehityssuuntauksia, joihin olisi hyvä puuttua. Lisäksi aikasarjat voivat paljastaa positiivisia kehityssuuntauksia, joista muualla voitaisiin ottaa oppia. Hyvä esimerkki tästä on Etelä-Karjalassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen nuorten määrän laskusuuntaus, joka juontuu palvelujärjestelmän kehittämisestä.
Suunnitteilla on sivuston jatkokehittäminen ja laajempi hyödyntäminen osaamiskärjen palveluliiketoiminnassa. Osaamiskärjen asiantuntijoiden rooli korostuu karttasivuston mahdollisuuksien ja käyttötapojen esittelijöinä, mutta sivuston käyttämistä tilastoista on mahdollista tehdä myös julkaisuja. Ja niin on myös tehtykin.
Zekki tuottamassa tietoja alueellisista eroista
Toinen alueellisista eroista tietoja tuottava työkalu on Diakin palkittu Zekki-palvelu. Zekin pääasiallinen tarkoitus on olla nuorille suunnattu työkalu, jolla he pystyvät itse arvioimaan omaa hyvinvointiaan eri ulottuvuuksilla. Zekin tuottamaa tilastoaineistoa nuorten hyvinvoinnista pystytään kuitenkin hyödyntämään monenlaisiin tutkimustarkoituksiin.
Zekissä kysytään vastaajilta taustatietoina ikää, sukupuolta ja kotikuntaa, jonka avulla saadaan tietoa hyvinvointialueiden ja kuntien eroista nuorten hyvinvoinnin osalta. Tällainen Zekin tuottama tieto ei ole kaikkien vapaasti saatavilla kuten karttasivustolla, joten palvelujen kehittämiseksi tarvittavaa tietoa tuotetaan muulla tavoin. Tähän osaamiskärjessä pyritään hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä tutkimusjulkaisujen kautta.
Karttasivuston tilastoja ja Zekin tuottamaa tietoa voidaan myös yhdistellä, mikä tarjoaa tutkimuksen näkökulmasta kiinnostava tarkasteltavaa. Näkyykö esimerkiksi jonkin alueen nuorisotyöttömyys kyseisen alueen Zekki-vastauksissa? Tai entä alueet joilla on vähän huono-osaisuutta, tuleeko niistä keskimääräistä parempia Zekki-vastauksia? Aineistot tarjoavat siis monenlaisia mahdollisuuksia julkaisuille.
Tavoitteena kehittää palvelujärjestelmää
Erilaisten työkalujen ja tutkimustiedon avulla haluamme kehittää palvelujärjestelmää niin, että se pystyisi ennaltaehkäisemään pahempien ongelmien kehittymistä ja vähentämään huono-osaisuutta huomioimalla paikallistason ongelmat. Tähän tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa, ja osaamisemme nostamista esille myös tutkimusjulkaisujen kautta.
Yhteistyö on tärkeää myös huono-osaisuutta vähentämään pyrkivien tahojen kesken. Haluamme tuoda toiminnassamme esille, että palvelujärjestelmä tarvitsee eri alojen ja toimijoiden yhteistyötä. Huono-osaisuuden kaltaiseen pirulliseen ongelmaan vastaamiseen tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi koulutoimea, työllisyyspalveluja, Kelaa, nuorisotoimea, poliisia, seurakuntia, järjestöjä, perheitä – eli käytännössä meitä kaikkia.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173078