Työelämän kumppanina hyvinvointia lisäämässä

DiakHub on Diakissa viime vuosina kehitetty toimintamalli, jonka kautta Diak tarjoaa yhteiskunnan käyttöön soveltavaa ja vaikuttavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaamistaan sekä palveluja.

DiakHub koostuu viidestä temaattisesta osaamiskärjestä, jotka ovat: Yhteiskunnallinen yrittäjyys, Vaikuttava moninaisuusosaaminen, Osallistava hyvinvointityö, Laaja-alainen, uudistuva diakonia ja Vaikuttavat hyvinvointipalvelut.

Näihin osaamiskärkiin Diakissa kootaan teemojen mukaista erityisosaamista. Esimerkiksi Vaikuttavat hyvinvointipalvelut -osaamiskärjen ydinaluetta ovat kasautuneet tuen tarpeet ja niihin liittyvät ratkaisut. Tiimiin kuuluvilla diakilaisilla on tutkijataustaa sosiaalilääketieteessä, yhteiskuntapolitiikassa ja valtiotieteissä. Osaamiskärjen asiakkaina on usein kuntia, kolmannen sektorin toimijoita ja hyvinvointialueita.

– Tämän osaamiskärjen toimijat tuottavat tutkittuun tietoon pohjautuvia ratkaisuja esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien tai syrjäytyneiden nuorten tilanteen parantamiseen, pitkäaikaistyöttömien tai lastensuojelun asiakkaiden kanssa työskentelevien ammattilaisten yhteistyön haasteisiin sekä kompleksisten kokonaisuuksien johtamiseen, DiakHubin vetäjä Anne Määttä kertoo.

Miten suomalaisnuoret voivat?

Tunnetuin Vaikuttavat hyvinvointipalvelut -osaamiskärjen tuote on 3X10D-elämäntilannemittariin perustuva Zekki.fi -digipalvelu, jossa nuoret voivat itse kartoittaa omaa hyvinvointiaan. Zekistä saadulla datalla saadaan näkyväksi nuorten tilannetta myös laajemmin eri puolilla Suomea. Palvelu on palkittu muun muassa vuoden 2021 parhaan Euroopan sosiaalisena innovaationa.

Porin kaupunki on juuri hyödyntänyt Zekkiä tavoitteenaan kartoittaa nuorten hyvinvointia kaupungin eri palvelualueilla.

– Pori on jaettu kahdeksaan palvelualueeseen. Zekin vastauksia analysoimalla me katsomme, miten nämä eri palvelualueet ja niiden koulut eroavat toisistaan nuorten hyvinvoinnin suhteen, Porin kaupungin sivistystoimialan toimialajohtaja Esa Kohtamäki kertoo.

Porin yhdeksäsluokkalaiset ja toisen asteen opiskelijat ovat mukavan kattavasti käyneet vastaamassa Zekki-kyselyyn.

– Tuloksia tullaan peilaamaan myös kouluterveyskyselyihin ja käymme tulokset läpi myös hyvinvointialueen työntekijöiden kanssa. Tavoitteistamme tulee siis hyvinvointialueen ja Porin kaupungin yhteisiä.

– Sen jälkeen kun data on saatu tutkittua, voimme tehdä kaupungin päättäjille perusteltuja esityksiä budjettiin nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Kohtamäki pitää Zekki-yhteistyötä loistavana esimerkkinä siitä, mitä Diakin kaltainen tiettyjen erityisalojen tiede- ja koulutusyhteisö voi tarjota julkiselle sektorille.

– Jos myöhemmin tarvitsemme vaikka tämän Zekki-aineiston pohjalta lisää tietoa nuorten mielenterveysongelmien kysymyksistä tai vanhemmuuden varhaisen tuen tarjoamisesta, hyödynnämme kumppanimme Diakin laajaa tutkimuksellista ja käytännön osaamista näistä asioista, Kohtamäki sanoo.

– Diakin kautta saamme tietoa esimerkiksi siitä, millä menetelmillä ja toimenpiteillä muualla maailmassa tai Suomessa on vanhemmuutta tuettu niin, että saavutetaan hyviä tuloksia ja lisätään nuorten hyvinvointia. Tällainen tietotaito on Diakissa vahvaa.

Porin Zekki-tuloksista on jo löydetty joitakin tietyille alueille ominaisia ilmiöitä.

– Tietyissä kaupunginosissamme nuoret harrastavat vähemmän kuin muualla. Nyt ryhdymme monialaisesti pohtimaan, mitä liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripuolella ja koulussa voitaisiin tehdä, jotta näillä alueilla harrastamiseen mahdollisuuksia saadaan edistettyä ja kynnyksiä harrastamiseen madallettua, Kohtamäki kertoo.

– Työtä tullaan tekemään yhdessä kaupungin, yhdistysten, seurojen, yhteisöjen, hyvinvointialueen ja Diakin kanssa. Kyse ei siis ole yksittäisestä ja nopeasta interventiosta, vaan pitkäjänteisestä strategisesta suunnittelusta, jonka pohjana on Zekistä saatu tutkittu tieto.

Lisää taitoja esihenkilöille

Viime syksynä DiakHub toteutti Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen, Keusoten kanssa neljän session monialaisen ja yhteensovittavan johtamisen valmennusprosessin.

–  Olemme Keusotessa jo vuosia kehittäneet omia monialaisen johtamisen toimintamallejamme, mutta viime syksynä halusimme katsoa, millaista lisäosaamista saisimme DiakHubin valmennuksesta, Keusoten asiakasohjauksen johtava asiantuntija Laura Tiilikainen kertoo.

Anne Määttä kuvaa DiakHubin tämän alan valmennusten tavoitteeksi auttaa osallistujia tunnistamaan verkostoyhteistyön haasteita ja sisäisiä kytköksiä, asettamaan yhteistyölle tavoitteita ja ottamaan konkreettisia askeleita niitä kohti.

– Luomme edellytyksiä esihenkilöiden ja johdon yhteisen tahtotilan muodostumiselle ja tarjoamme välineitä, joilla monialainen yhteistyö saadaan paremmin toimimaan, Määttä sanoo.

Yhteisillä sopimuksilla ja päätöksillä turvataan verkostojen tavoitteellinen yhteistyö ja tuotetaan toimintaan pysyvyyttä. Yhteinen näky auttaa tunnistamaan tilanteita, joissa tarvitaan päätös monialaiseen yhteistyöhön ryhtymisestä, Määttä linjaa.

– On tärkeää pyrkiä muodostamaan yhteensovittavalle työlle selkeitä tavoitteita, toimintatapoja ja rakenteita, joiden avulla kaikki toimijat tietävät heti mitä tehdä ja ketkä aktivoituvat, kun eteen tulee monialaista osaamista vaativa tilanne.

Valmennuksesta tuli siihen osallistuneilta hyvää palautetta, Tiilikainen kertoo.

– Erityisesti kehuttiin Diakin valmentajien asiantuntemusta ja heidän fasilitointikykyjään: koulutuksessa haastettiin kunnolla kaikkia yhteiseen keskusteluun selkeillä, hyvillä kokonaisuuksilla.

– Osallistujat kokivat saaneensa yhteensovittavasta johtamisesta sellaista uutta tietoa, jota he jatkossa pystyvät hyödyntämään työssään. Osaamista saatiin esimerkiksi siihen, miten toimia monialaisissa prosesseissa vastuuhenkilönä ja miten johtaa muutosta.

Diakin valmennusmenetelmä pohjaa vahvasti yhteiskehittämiseen, jossa juuri fasilitointi on keskeinen työskentelytapa, Määttä toteaa.

– Osaamiskärjessämme on pääosin tohtori- ja dosenttitason tutkijoita, jotka ovat itse tutkineet valmennettavia asioita ja ilmiöitä. Työskentelymme siis pohjautuu vahvasti tutkittuun tietoon.

Laura Tiilikainen kehuu diakilaisten asiakaslähtöisyyttä ja alttiutta muokata valmennusta pitkin matkaa asiakkaan tarpeiden mukaiseksi.

– Olimme Keusotessa jo etukäteiskyselyllä kartoittaneet esihenkilöiltä ja muilta valmennukseen tulevilta sitä, millaisia tarpeita ja toiveita heillä olisi valmennukselle. Sen pohjalta aloimme yhdessä Diakin kanssa suunnitella valmennuksen sisältöä.

– Vaikka etenemisestä tehtiin tarkka alkusuunnitelma, lisäksi jokaisen valmennuskerran jälkeen reflektoimme tarpeita yhdessä diakilaisten kanssa ja sen pohjalta seuraavaa valmennuskertaa muokattiin uusien tarpeiden mukaiseksi. Tämä oli erityisen hienoa.

Tavoitteena asiakaslähtöiset ja yhteensovitetut palvelupolut

Loppupeleissä yhteensovittavan työn tavoitteena on tuottaa monialaista tukea tarvitseville asiakkaille entistä asiakaslähtöisempiä palvelupolkuja. Konkreettisimmillaan tämä saattaa näkyä vaikkapa niin, että yhdessä sovitusti samalle ihmiselle ei enää tehdäkään eri palveluissa kymmentä eri asiakassuunnitelmaa, vaan hyödynnetään yhtä asiakassuunnitelmaa koko verkostossa.

Yksi keskeinen haaste sote-alojen monialaisen yhteistyön kehittämisessä liittyy tällä hetkellä aika paljon eri toimijoiden erilaisiin laintulkinnan kulttuureihin, Anne Määttä arvioi.

– Vaikka asiakas voi antaa luvan tietojensa siirtämiseen, vaihtamiseen ja näkemiseen eri organisaatioiden välillä, työntekijät voivat tulkita eri tavoin velvoittavina määräyksiä salassapidosta ja yksityisyydestä, mikä toki onkin meillä vahva lainsäädännöllinen lähtökohta, Määttä sanoo.

– Silti, esimerkiksi sosiaalihuoltolaissa on hyvin selvästi ilmaistu se, että jos asiakkaan tarve sitä vaatii, hänen tuekseen on ryhdyttävä tekemään monialaisesti yhteistyötä. Valmennuksissa voidaan rakentaa yhteisiä käytäntöjä näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen.