Uraohjauksella selkeämpää suuntaa työelämän muutoksissa
Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan. Työmarkkinoiden jatkuva murros, teknologian kehitys, automatisaatio ja etätyön yleistyminen ovat mullistaneet käsitystämme urapoluista ja osaamisesta.
Työelämän muutokset eivät koske vain nuoria, vaan yhä useampi aikuinen kohtaa myös urallaan risteyskohtia, joissa suunnan kirkastaminen on tarpeen. Pohteen työllistymis- ja osaamispolut -hanke tarjoaa työnhakija-asiakkaille uraohjausta sekä ryhmissä että yksilöllisesti.
Kohti kokonaisvaltaisempaa ohjausta
Tässä ajassa uraohjauksen merkitys korostuu, samalla sen sisällön ja tavoitteiden täytyy kuitenkin kehittyä. Perinteisestä ammatinvalinnan tuesta on siirryttävä kohti jatkuvaa urakehityksen sparrausta. Kyse ei enää ole vain kysymyksestä ”mikä minusta tulee isona”, vaan ”mikä on seuraava askel tässä muuttuvassa maailmassa”.
Uraohjaus ei ole vain nuorten opiskelijoiden etuoikeus. Aikuiset, alanvaihtajat, työelämään palaavat ja irtisanotut työntekijät tarvitsevat tukea aivan yhtä paljon, elleivät jopa enemmän. Samalla ohjauksen rooli laajenee. Kyse ei ole pelkästään työnhakuasiakirjoista tai ammatinvalintatesteistä, vaan osaamisidentiteetin, motivaation ja tulevaisuuden toiveiden tarkastelusta.
Hyvä uraohjaus lähtee aina yksilön tarpeista. Se auttaa tunnistamaan omia vahvuuksia, arvoja ja tavoitteita, mutta myös kohtaamaan epävarmuutta ja muutosta. Samalla se antaa konkreettisia välineitä navigoida työn murroksessa, kuten koulutusmahdollisuuksien kartoittamiseen, osaamisen kehittämiseen tai uusien uravaihtoehtojen pohtimiseen.
Työelämän muutokset vaativat uusia työvälineitä
Moni kokee epävarmuutta siitä, mihin suuntaan oma ura on kehittymässä tai pitäisikö sen ylipäätään kehittyä johonkin. Ura ei enää etene lineaarisesti yhdestä tehtävästä toiseen. Se voi olla monimuotoinen yhdistelmä erilaisia rooleja, osa-aikaisuuksia, yrittäjyyttä ja elämänvaiheiden mukaan vaihtelevia painotuksia. On ihmisiä, jotka haluavat tehdä vain osa-aikatyötä joko vapaaehtoisesti tai esimerkiksi terveydellisistä syistä. Työtä ja uraa pohditaan enemmän arvolähtökohdista, miten omat arvoni kohtaavat työn arvoja.
Tämä monimuotoisuus haastaa niin uraohjaajaa kuin ohjattavaakin. Avuksi voivat tulla uudenlaiset menetelmät ja teknologiat, mutta ennen kaikkea se vaatii aikaa ja tilaa dialogille.
Moni kokee epävarmuutta siitä, mihin suuntaan oma ura on kehittymässä tai pitäisikö sen ylipäätään kehittyä johonkin.
Ohjauksessa pitäisi olla mahdollisuus pysähtyä ja pohtia, olla urapysäkillä. Parhaimmillaan teknologia tukee ohjausprosessia, mutta ohjauksen sydän on edelleen luottamuksellisessa ja empaattisessa vuorovaikutuksessa.
Uraohjauksen vahvistaminen vaatii yhteistyötä koulutuksen, työelämän ja päätöksenteon välillä. Tarvitaan rakenteita, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen. Myös työnantajien rooli kasvaa. Yhä useampi organisaatio tarjoaa sisäistä uravalmennusta tai tukee työntekijöidensä osaamisen kehittämistä.
Ohjaus ei myöskään voi olla irrallinen palvelu, vaan sen tulisi nivoutua osaksi koko elämänkaarta. Päiväkodin leikeistä eläkeikään asti meidän pitäisi voida kysyä: Mikä minua kiinnostaa? Missä olen hyvä? Miten haluan käyttää aikaani ja osaamistani?
Suunnan kirkastaminen on yhteinen tehtävä
Uraohjaus ei anna valmiita vastauksia, mutta se auttaa esittämään oikeita kysymyksiä. Se luo tilan, jossa yksilö voi rakentaa omaa polkuaan – sellaista, joka sopii juuri hänen arvoihinsa, tavoitteisiinsa ja elämäntilanteeseensa.
Työelämän muutos ei pysähdy. Siksi tarvitsemme entistä selkeämpää suuntaa. Suunnan rakentamiseen tarvitaan laadukasta, saavutettavaa ja yksilöllistä uraohjausta. Uraohjaus ei ole vain tukipalvelu, vaan avain työelämän hyvinvointiin, osallisuuteen ja merkityksellisyyteen.
Kirjoitus on ilmestynyt aiemmin myös Pohteen blogissa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963167
