Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Kenian tulva- ja kuivuusalueilta muutetaan vain pakon edessä

Suomalaiset ovat aktiivisia kehitysavun ja humanitaarisen avun tarjoajia. Luonnonkatastrofeille altteimmilla alueilla, kuten Kenian tulva- ja kuivuusalueilla, tarvitaan usein hätäapua, mutta myös osaamista, jonka avulla katastrofeihin voidaan valmistautua. Tätä selviytymisen rakentamiseen ja vahvistamiseen tarvittavaa osaamista tukevat eri organisaatioiden kautta työskentelevät avustustyöntekijät.

Väitöskirjatutkimuksessani selvitän humanitaarisessa avustustyössä työskentelevien, moniammatillisten ja vapaaehtoisten avustustyöntekijöiden kliinisen toimintaympäristön ulkopuolella tarvitsemaa osaamista. Olen haastatellut Keniassa sekä tulva- ja kuivuusalueilla asuvia avuntarvitsijoita että kenialaisia ja suomalaisia avustustyöntekijöitä selvittääkseni heidän käsityksiään avustustyössä tarvittavista taidoista ja osaamisesta.

Suomi tekee aktiivisesti kehitysyhteistyötä Kenian kanssa.

Keniassa on arviolta 12 000 avustusjärjestöä, mikä kertoo toiminnan laajuudesta ja tarpeesta maassa. Nairobissa sijaitsevat suurten avustusjärjestöjen kuten Oxfamin pääkonttori sekä Yhdistyneiden kansakuntien (UN) ja Unicefin Afrikan mantereen pääkonttorit.

Suomi tekee aktiivisesti kehitysyhteistyötä Kenian kanssa. Maaohjelma painottuu sekä hallinnon jalkauttamiseen paikallistasolle että ihmisoikeuksien ja varsinkin naisten ja vammaisten aseman edistämiseen. Keniassa toimii lisäksi yli 2 000 suomalaista avustusjärjestöä, osa tosin hyvin pienimuotoisesti ja paikallisesti.

Hätäavun lisäksi kriiseihin valmistautumista ja keskustelun avaamista

Avustustyö voi olla katastrofin keskelle tuotavaa hätäapua, kuten puhdasta vettä ja ruoka-apua tai pitkäkestoista vaikuttamis- ja kehittämistyötä, jota suunnittelemaan otetaan mukaan avustettava yhteisö kestävän kehityksen varmistamiseksi. Tavoitteena voi olla esimerkiksi valmistautuminen toistuviin kriiseihin, kuten vuotuisiin tulviin, niistä selviytymiseen tarvittavan yhteisön resilienssin eli selviytymiskyvykkyyden vahvistaminen ja asukkaiden taitotiedon lisääminen. Ympäristöterveyden edistämisen taidot, kuten tieto puhtaan veden säilyttämisestä ja sen vaikutuksesta malariasääsken lisääntymisen ehkäisemiseen, ovat esimerkki yhteisölle tärkeästä terveyteen liittyvästä taitotiedosta.

Toinen avustustyön tapa on kehittää yhteisöä ja tehdä vaikuttavuustyötä avaamalla keskustelua esimerkiksi koulutuksen tasa-arvon vahvistamisesta varsinkin tyttöjen koulutuksen lisäämiseksi.

Keniassa on paljon lapsia: vajaan 49 miljoonan väestöstä noin 40 prosenttia on alle 15-vuotiaita. Koulutuksen mahdollistaminen tytöille on keskeinen keino vähentää lapsiavioliittoja ja teiniraskauksia sekä tukea nuorten naisten työllistymistä ja siten pääsyä entistä vahvemmin osaksi yhteiskuntaa. Sukupuolten eriarvoisuus on vielä suurta, sillä monissa yhteisöissä vain poikien koulutus nähdään tärkeänä.

Tyttöjen roolina nähdään perinteisesti olevan äitiys ja perheestä huolehtiminen. Perhesuunnittelun kehittyminen näkyy jo tilastoissa syntyvyyden alentumisena, mutta maaseudulla ”miehen arvo” lasketaan yhä lapsimäärällä.

Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofien määrää

Humanitaarisen avustustyön tarve kasvaa vuosittain varsinkin heikon tulotason maissa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät sään ääri-ilmiöinä, kuten rankkasateina ja niitä seuraavina tulvina, mutta myös kuivuutena ja erilaisten tartuntatautien lisääntymisenä. Humanitaarisen avustustyön tarve kasvaa vuosittain varsinkin heikon tulotason maissa, sillä yhteiskunnan infrastruktuuri ei tue riittävästi uhreja eikä katastrofeihin ole riittävästi valmistauduttu yhteisöissä. Kestävän kehityksen painotuksen varmistaminen on tärkeää, sillä jos avustus- tai kehittämistoiminta ei vastaa alueen asukkaiden tarpeisiin, he eivät osallistu ja sitoudu toimintaan, eikä se jää elämään ulkopuolisten toimijoiden lähdettyä.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat kriisit vaarantavat yhteisöjen turvallisuuden, terveyden tai hyvinvoinnin. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että ilmastonmuutoksen myötä Australian maastopalojen kaltaiset katastrofit lisääntyvät, mikä vaikuttaa suoraan sekä ihmisten, kotieläinten että luonnossa elävien eläinten elinoloihin.

Katastrofeja aiheuttavat niin luonto kuin ihminen

Katastrofit jaetaan perinteisesti luonnon tai ihmisen aiheuttamiin kriiseihin. Luonnonkatastrofit, kuten tulvat ja kuivuus, aiheuttavat ihmisille ja eläimille monenlaisia sairauksia ja vaarantavat terveyden ja hyvinvoinnin.

Kuivuudesta kärsivillä alueilla vähäisistä vesivaroista otetaan ensin ruoanvalmistukseen tarvittava osa ja loput jaetaan eläinten ja ihmisten kesken. Henkilökohtaiseen hygieniaan puhdasta vettä riittää harvoin. Kuitenkin esimerkiksi kasvojen pesu vähentäisi silmätulehduksia, jotka voivat aiheuttaa jopa sokeutta.

Ihmisen aiheuttamat kriisit, kuten terrorismi ja sodat, johtuvat usein vedenkäyttö- tai maanomistuksiin liittyvistä ristiriidoista. Monessa Afrikan maassa heimot taistelevat vedenkäyttöoikeuksista, ja se saattaa johtaa jopa suurimittaiseen konfliktiin.

Kuivuus aiheuttaa halua hallita esiintyvää vettä sekä varmistaa eläinten ja ihmisten selviytyminen kuivana aikana. Vesiresurssit ja niiden käyttöoikeudet ovat yhteisöille mittaamattoman arvokkaita selviämisen kannalta, sillä vesi luo ja vie elämää.

Olen tehnyt väitöskirjatutkimusta Kenian tulva- ja kuivuusalueilla, joiden väestöä voi kuvailla haavoittuvista haavoittuvaisimmiksi. Ihmiset elävät savimajoissa, joissa on maalattia ja peltikatto. Sähkö on vain yksittäisissä kodeissa. Köyhyys on koko maassa vakava ongelma, sillä Kenian väestöstä 40 prosenttia elää alle dollarilla päivässä.

Yhteisöissä on vain yksittäisiä vesipisteitä, ja veden hakeminen, kerääminen ja puhdistaminen on jokapäiväistä työtä, varsinkin naisille ja lapsille. Kiinteitä vessoja ei ole, tarpeilla käydään ”puskassa”. Asukkaat nostavatkin esille tarpeen saada tietoa ja ohjausta terveellisestä ympäristöstä ja sen rakentamisesta.

Maaseudulla työttömyys on suurta ja koulutustaso heikko. Esimerkiksi tulva-alueella, jossa haastattelin yhteisön jäseniä, vain yksi kymmenestä saa palkkatuloa. Ihmiset tekevät maataloustöitä sekä kasvattavat karjaa. Kalastajia on paljon, ja vaihtotaloutta harrastetaan usein. Vähäisen elintason turvaamiseksi perheet tarvitsevat lapsia työhön, esimerkiksi paimentamaan karjaa, sen sijaan, että he kävisivät koulua.

Tutkimuksessani mukana olleista kukaan ei halunnut muuttaa pois yhteisöstään, mutta muutama kertoi halustaan muuttaa yhteisön sisällä päästäkseen asumaan korkeammalle, jotta tulva ei pääse tuhoamaan kotia.Haastateltavat kertoivat, että lapsille ei aina ole ruokaa koulupäivää varten. Osa perusteli koulusta poissaoloa sillä, etteivät lapset jaksa opiskella tai kulkea koulumatkaa syömättä. Ruoka ja ravitsemus ovat oppimisen ja elämisen perusedellytys. Lapsuuden huono ravitsemus vaikuttaa myös aikuisiän terveydentilaan ja voi tutkimusten mukaan aiheuttaa aikuisiällä diabetesta tai sydän- ja verisuonisairauksia.

Ihmiset haluavat asua samalla alueella kuin heidän esi-isänsä.

Ihmiset haluavat asua samalla alueella kuin heidän esi-isänsä. Vainajat haudataan mielellään omaan pihapiiriin, jolloin he ovat läsnä seuraavankin sukupolven elämässä. Muuttoliike tältä alueelta ei suuntaudu pohjoiseen, vaan lähinnä naapurimaihin, joista etsitään työtä ja parempaa elintasoa.

Käytännön toimintaohjeet ovat tärkeitä

Kohtaamisen on aina oltava avunsaajaa ja hänen kulttuuriaan arvostavaa. Työntekijällä tulee olla ammatillisen osaamisen lisäksi vahva kulttuurisensitiivinen osaaminen, jotta hän pystyy tunnistamaan ja kunnioittamaan avun tarvitsijoiden kulttuurisia käsityksiä esimerkiksi terveydestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä. Hän tarvitsee terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen myös kokonaisvaltaisen työotteen, jossa huomioidaan ihmisen fyysiset, psyykkiset, kulttuuriset sekä hengelliset tarpeet. Terveyden heikkeneminen vaikuttaa suoraan muuhun hyvinvointiin ja perheen selviämiseen haastavissa olosuhteissa.

Suomi on osallistunut Keniassa Busian piirikunnan pienviljelijöiden tukemiseen lisäämällä osaamista ja siten vahvistamalla ruokaturvaa alueellisesti. Saadut sadot ovat kaksinkertaistuneet ja pieneläintalous on vahvistunut.

Diakin, Arcadan ja Itä-Afrikan yliopiston Baratonin yhteiseen Master of Global Health -koulutukseen liittynyt intensiivikurssi toteutettiin samalla alueella. Opiskelijat osallistuivat intensiivijaksolla terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen yhteisöissä työskentelemällä esimerkiksi tulva-alueella sijaitsevissa yhteisöissä.

Yhdessä paikallisten toimijoiden kuten Kenian Punaisen Ristin kanssa tunnistettiin terveyttä ja hyvinvointia heikentäviä tekijöitä ja avustamiseen liittyviä kehittämisen tarpeita. Suosituksia ja ehdotuksia jalkautettiin yhteisessä seminaarissa, jonne osallistui sekä yhteisön jäseniä että paikallisia terveyden- ja sosiaalipalveluiden viranomaisia ja järjestöjen edustajia.

Esimerkiksi käsien pesuun ohjeistettiin käyttämään suljettua astiaa, kuten mehupulloa, joka kiinnitetään narun avulla puuhun.

Käytännön toimintaohjeet ovat tärkeitä. Esimerkiksi käsien pesuun ohjeistettiin käyttämään suljettua astiaa, kuten mehupulloa, joka kiinnitetään narun avulla puuhun. Astiaa kääntämällä saadaan kädet pestyä ilman, että vettä tarvitsee kauhoa mistään. Voi kuulostaa pieneltä ehdotukselta, mutta alueella, jossa ei ole juoksevaa vettä, on huolehdittava henkilökohtaisesta hygieniasta tartuntatautien, kuten koleran ja muiden ripulitautien ennaltaehkäisemiseksi.

Ihmiset lähtevät pakotetusti tai vapaaehtoisesti asuinalueiltaan hakemaan turvaa ja mahdollisuutta hyvään elämään. Toisaalta kehitysavun ja humanitaarisen avun keinoin pyritään turvaamaan mahdollisuus jatkaa elämää yhteisöissä ja lievennetään hätää katastrofien iskiessä. Koko yhteisön tukeminen ja selviytymisen vahvistaminen on tärkeää, jotta turvataan mahdollisuus selviytyä yhä lisääntyvien luonnonkatastrofien esiintymisalueilla.

Kuvitus: Nelli Ahosola
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001101742