Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Harrastamisen merkitys sijaishuollossa

Koronakriisi vaikeutti lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastamiseen. Uutisotsikoissa nähtiin varsinkin pandemian pahimpina aikoina nostoja siitä, kuinka harrastustilojen sulkeminen, ryhmäharrastusten keskeyttäminen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien rajoittaminen lisäsivät lasten ja nuorten turhautumista ja ahdistusta.

Lasten oikeus harrastamiseen ja vapaa-ajantoimintaan on määritelty ihmisoikeussopimuksessa (mm. YK:n lapsen oikeuksien sopimus 31 artikla) ja perustuslaissa (16.2 §). Valtion liikuntaneuvoston tutkimuksessa (Kantomaa, 2020) on havaittu lasten ja nuorten liikkumisen vähentyneen merkittävästi koronapandemian myötä. Erityisesti polarisaatio paljon ja vain vähän liikkuvien nuorten välillä on kasvanut. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien on havaittu kaiken kaikkiaan heikentyneen koronan myötä, mikä on huolestuttavaa, sillä harrastuksilla on suojaava vaikutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin ylläpitämiselle (Valtioneuvosto, 2021).

Harrastamisen hyödyt

Lapsen tai nuoren harrastamisella on kauaskantoista vaikutusta psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä kasvuun ja kehitykseen. Harrastukset auttavat löytämään omia vahvuuksia, vahvistavat itsetuntoa, tarjoavat uusia elämyksiä sekä antavat mahdollisuuden luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön. Uudet ystävyys- ja vertaissuhteet voivat syntyä luontevasti harrastamisen kautta ja näin sosiaaliset vuorovaikutustaidot kehittyvät lapsella tai nuorella. Toiminnallisuus, liike ja käden taitojen harjoittaminen edistävät motoristen taitojen kehittymistä.

Lapsen tai nuoren harrastamisella on kauaskantoista vaikutusta psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä kasvuun ja kehitykseen.

Sijoitetuille lapsille ja nuorille pyritään turvaamaan oikeus mielekkääseen harrastukseen, sillä harrastaminen on lapsen hoidon ja kuntoutumisen näkökulmasta tärkeää. Kunnat huolehtivat omalta osaltaan siitä, että sijoitettujen lasten ja nuorten harrastaminen on taloudellisesti mahdollista. (Lastensuojelulaki 417/2007, 55 §; Lastensuojelun käsikirja, THL, 2021.)

Sijaishuollon lasten harrastusmahdollisuudet

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen (2018) mukaan 89 prosentilla lapsista ja nuorista on jokin harrastus. Sijaishuollon lasten ja nuorten harrastamisen yleisyyttä on selvitetty 2010-luvulla muutamien opinnäytetöiden ja pro gradujen kautta. Opinnäytetöissä tehtyjen selvitysten mukaan ammatillisten perhekotien ja sijaisperheiden lapsista ja nuorista suurimmalla osalla tai lähes kaikilla on jokin harrastus. Ammatillisissa perhekodeissa 79 % sijoitetuista lapsista ja nuorista harrastaa säännöllisesti, 19 % joskus ja vain 2 % ei koskaan. Sijaisperheiden osalta suurimmassa osassa sijaisperheitä vähintään yhdellä perheeseen sijoitetulla lapsella oli jokin harrastus kodin ulkopuolella. Vain kuusi prosenttia sijaisperheistä vastasi, että kenelläkään perheeseen sijoitetusta lapsista ollut ohjattua harrastusta. (Koivuranta, 2015; Vainio, 2014.)

Sijaishuollon lasten ja nuorten harrastukset ovat monipuolisia.

Sijaishuollon lasten ja nuorten harrastamisen yleistämiseen näiden tulosten perusteella tulee kuitenkin suhtautua varauksella, sillä mahdollista on, että kyselyihin vastaamiseen ovat aktivoituneet vain sellaiset ammatilliset perhekodit ja sijaisperheet, joiden lapset ja nuoret harrastavat paljon. Kyselyiden tekemisestä aikaa on kulunut jo useita vuosia, joten tilanne lasten ja nuorten harrastamisessa on voinut muuttua merkittävästi suuntaan tai toiseen. Selvitykset on tehty alueellisesti rajatulle kohdejoukolle. Ilahduttavaa näiden kyselyiden perusteella on kuitenkin se, että monilla sijaishuollon lapsilla ja nuorilla vaikuttaa olevan mahdollisuus harrastamiseen.

Sijaishuollon lasten ja nuorten harrastukset ovat monipuolisia. Erityisesti sijaishuollon lapsilla ja nuorilla korostuivat erilaiset liikunnalliset harrastukset. Liikunnallisia harrastuksia kyselyn mukaan olivat mm. erilaiset palloilulajit, tanssiminen, luistelu, uiminen, kuntosali, parkour ja ratsastus. Taide- ja kulttuuriharrastamiseen liittyviä harrastuksia taas musiikki, sirkuskoulu, käsityökoulu ja teatteri. Erilainen kerhotoiminta esimerkiksi liikunta- tai seurakunnan kerhotoiminnan merkeissä on myös tuttua sijaishuollon lapsille ja nuorille. (Koivuranta, 2015; Vainio, 2014.)

Digitaalisista välineistä apua?

Lasten ja nuorten harrastukset voivat olla sekä ohjattua toimintaa esimerkiksi ryhmässä kodin ulkopuolella tai itsenäistä tekemistä vapaa-ajalla, kuten kirjan lukemista tai tietokonepelien pelaamista. Useimmiten lapset ja nuoret eivät välttämättä miellä itsenäistä vapaa-ajanviettoaan harrastamiseksi. Siksi harrastamisesta puhuttaessa huomiota kiinnitetään yleensä ennen kaikkea kodin ulkopuolella tapahtuvaan harrastustoimintaan, mihin korona-ajalla on ollut ennen kaikkea negatiivista vaikutusta. Harrastaminen kotoa käsin erilaisten digitaalisten välineiden avulla on ollut mahdollista koronaepidemian aikanakin. Digitaaliset välineet eivät kuitenkaan korvaa täysin kasvokkaista kohtaamista ja oleilua, jota lapset ja nuoret myös tarvitsevat.

Digitaalisuus luo mahdollisuuksia löytää uudenlaisia, innovatiivisia tapoja harrastamiseen.

Koronaepidemia vaikutti varsinkin pahimpina aikoinaan ihmisten vapaa-ajantoimintamahdollisuuksiin. Huoli on suuri erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten osalta, joihin pandemian aiheuttamat rajoitukset osuivat monien selvitysten mukaan eniten. Vaarana on, että kuntien taloudellisen tilanteen heikentyminen näkyy tulevaisuudessa leikkauksina esimerkiksi liikuntapaikkojen määrässä.

Digitaalisuus luo mahdollisuuksia löytää uudenlaisia, innovatiivisia tapoja harrastamiseen. Digitaaliset välineet tuovat toivoa sille, että myös sijaishuollon lapset ja nuoret saavat mahdollisuuden löytää itselleen iloa tuottavaa, mielekästä tekemistä.

Lähteet

Hakanen, T., Myllyniemi, S. & Salasuo, M. (2018). Oikeus liikkua. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2018. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja.

Kantomaa, M. (toim.) (2020). Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2.

Koivuranta, J. (2015). Selvitys sijoitettujen lasten ja nuorten harrastusten tukemisesta ammatillisissa perhekodeissa. Opinnäytetyö, Humak. Saatavilla 11.11.2021 https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505239788

Lastensuojelulaki 2007/417

Lastensuojelun käsikirja (2021). THL.

Vainio, N. (2014). Lasten harrastaminen sijaisperheissä. Pro gradu, Helsingin yliopisto. Saatavilla 11.11.2021 http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201703272983.

Valtioneuvosto (2021). Lapset, nuoret ja koronakriisi : Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. Saatavilla 11.11.2021 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-674-7

Kirjoitus on ilmestynyt myös Osaamista sijaishuoltoon -hankkeen blogissa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102752551

OsSi – Osaamista sijaishuoltoon

  • Tavoitteena parantaa lastensuojelun sijaishuollon eri toimijoiden osaamista Pohjois-Pohjanmaalla.
  • Hanketta hallinnoi Koulutuskuntayhtymä OSAO ja sen osatoteuttajina ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Suomen Diakoniaopisto.
  • Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
  • Hanke on toiminnassa 1.3.2020–28.2.2022.
  • Lue lisää aiheesta hankkeen verkkosivulta.