Työhyvinvointi kuuluu kaikille

Työturvallisuuskeskus määrittelee työhyvinvoinnin portaikkona, johon kuuluvat terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen. Näiden työhyvinvoinnin portaiden kaiteena eli askelmien tukena kulkee johtaminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän mukaan työhyvinvointi puolestaan on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus sekä hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.

Työterveyslaitos puolestaan painottaa työkyvyn käsitettä, johon liittyvät terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot. Määritelmästä riippumatta on selvää, että työhyvinvointi kuuluu kaikille – sekä oikeutena että vastuuna.

Työsuojeluvaltuutettu työntekijöiden tukena

Kaikilla työntekijöillä on oikeus työhyvinvointiin eli turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön sekä työhyvinvointia edistävään johtamiseen. Tähän oikeuteen kuuluvat myös riittävästi mitoitettu työaika ja työhyvinvointia tukeva esihenkilötyö. Riittämätön työaika johtaa yksilön näkökulmasta eettiseen stressiin, jos työtehtäviä ei ole mahdollista hoitaa kohtuullisella tasolla niihin osoitetussa ajassa. Uhkana työhyvinvoinnille voivat olla myös epäasiallinen kohtelu, yhteisöllisyyden ja arvostuksen puute tai johtamiseen tai esihenkilötyöhön liittyvät ongelmat.

Kaikilla työntekijöillä on oikeus työhyvinvointiin eli turvalliseen ja terveelliseen työympäristöön sekä työhyvinvointia edistävään johtamiseen.

Asiantuntijatyössä työhyvinvoinnin kipupisteet liittyvät usein psykososiaaliseen kuormitukseen. Kaikissa työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä työntekijät voivat aina olla yhteydessä omaan työsuojeluvaltuutettuunsa. Sellainen tulee valita kaikilla niillä työpaikoilla, joilla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää.

Työsuojeluvaltuutettu edustaa kaikkia organisaation työtekijöitä riippumatta työtehtävästä tai ammattiliiton jäsenyydestä. Työsuojeluvaltuutetulla on aina salassapitovelvoite, eikä hän vie esiin nostettuja asioita eteenpäin tunnistettavasti ilman, että siitä on sovittu yhdessä työntekijän kanssa. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat myös aktiivisesti koulutuksiin, neuvottelupäiviin ja yhteistyöverkostoihin ja pitävät sillä tavoin yllä omaa osaamistaan työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyen.

Työhyvinvointia edistetään yhdessä

Diakissa henkilöstön työhyvinvointia tuetaan konkreettisesti muun muassa tarjoamalla välittävä työyhteisö, kattava työterveyshuolto, mahdollisuus kouluttautumiseen sekä kouluttamalla myös esihenkilöitä työhyvinvoinnin johtamiseen. Lisäksi tarjotaan organisoitua toimintaa, jonka tarkoitus on taata psykologisesti ja fyysisesti turvallinen työympäristö sekä ennakoida myös mahdollisia työhyvinvoinnin uhkia.

Työnantaja ja työntekijöiden edustajat edistävät työhyvinvointia yhdessä. Yhteistyö toteutuu sekä jatkuvan yhteydenpidon että varsinaisten yhteistyöelinten avulla. Diakissa yhteistyöelintä kutsutaan Henkilöstöpoliittiseksi yhteistyöryhmäksi. Se kokoontuu noin kerran kuukaudessa, ja siihen kuuluu sekä työnantajan että työntekijöiden edustajia. Tämän lisäksi järjestetään erikseen työsuojelukokouksia, joissa työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tapaavat toisiaan.

Vaikka moni asia on hyvin, aina on varaa parantaa, ja juuri tämä työhyvinvoinnin tilanteen parantaminen ja edistäminen ovat työsuojeluvaltuutetun työsarkaa.

Työhyvinvointia voi edistää jokainen

Oikeuden lisäksi myös vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille työyhteisön jäsenille. Lain mukaan vastuu työntekijöiden työsuojelusta ja siten myös työhyvinvoinnista on työnantajalla. Työnantaja edistääkin työhyvinvointia suunnitellusti, mutta yksittäisiin, työhyvinvointia uhkaaviin ongelmiin se voi puuttua vain, jos ne ovat tiedossa. Senkin vuoksi työsuojeluvaltuutettuun ja HR-osastoon kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä – liittyy asia sitten porraskaiteisiin, kokonaisvaltaiseen ergonomiaan tai vaikkapa epäasialliseen kohteluun.

Oikeuden lisäksi myös vastuu työhyvinvoinnista kuuluu kaikille työyhteisön jäsenille.

Jokainen voi myös edistää yhteisönsä työhyvinvointia kohtelemalla kollegoita ystävällisesti, luomalla luottamuksen ilmapiiriä ja asettumalla aitoon dialogiin kuuntelemaan ja kuulemaan toisten näkemyksiä. Erittäin merkityksellinen on myös kysymys: ”Mitä sinulle kuuluu?” Etenkin, jos vastausta on aikaa ja valmius jäädä kuulemaan. Työhyvinvointia voi siis edistää meistä jokainen.

Mitä sinulle kuuluu? Miten voit tänään? Keneltä voisit tätä kysyä?

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022120056