Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Etävuorovaikuttaminen vaatii erilaisia taitoja

Korona ajoi opinnäytetyöryhmät etäyhteyksin toteutettaviksi, ja tilanne on vakiintuneenoloinen. Siksi etäkohtaamisten laatuun panostaminen on perusteltua. Muutamia asioita huomioimalla myös etänä voi kohdata aidosti ja onnistuneesti toisen ihmisen.

Opinnäytetyön tekeminen  on yksi opintojen laajimpia ja pisimpiä kokonaisuuksia. Siihen sisältyy niin työn ideointi, suunnittelu, toteuttaminen kuin valmistuneesta työstä raportointi. Tämän prosessin varrella opiskelija käyttää ja kehittää moninaisia taitoja. Kohtaaminen on yksi näistä taidoista.

Kohtaamisia kertyy erityisesti opiskelijatovereiden kanssa, sillä opinnäytetyö tehdään 2–4 opiskelijan ryhmissä. Opinnäytetyön eri vaiheita esitellään kanssaopiskelijoille ja ohjaaville opettajille seminaaritapaamisissa sekä myös työelämän yhteistyökumppaneille.

Opinnäytetyöhön liittyvissä kohtaamisissa palautteen antaminen ja ratkaisuista keskusteleminen ovat keskiössä. Koska opinnäytetyö on vahvoja tunteita sisältävä, vaativa työprosessi, osapuolten tulisi kohdata toisensa opiskelijoiden työskentelyä parhaiten tukevalla tavalla.

Opinnäytetyöhön liittyvissä kohtaamisissa palautteen antaminen ja ratkaisuista keskusteleminen ovat keskiössä.

Esimerkiksi etätapaamisessa mikrofonin käyttämiskulttuurilla voidaan vaikuttaa kohtaamisen tasoon. Jos vain puhujan mikrofoni on avoinna, spontaanit reaktiot eivät välity muille. Tieto siitä, että toiset ovat sulkeneet mikrofoninsa kuunnellakseen juuri sinua, voi olla jollekin puhujalle rohkaisevaa, ja toiselle hyvin ahdistavaa. Avoimet mikrofonit saattavat rohkaista esiintymisjännityksestä kärsivää tai auttaa arasta asiasta puhuttaessa.

Kommunikaatio monimutkaistuu etänä

Etäkohtaamisissa taukoja on käytettävä tietoisemmin ja tehostetummin. Tiedon kulussa on tekninen viiveensä, ja toisen reaktioiden seuraaminen vaatii ainakin videokuvan käytön mahdollisuuden. Reagointiajan antaminen tuntuu usein kiusallisemmalta etänä kuin lähikohtaamisissa. Syynä saattaa olla se, että etäkohtaaminen tuntuu virallisemmalta, sillä kohtaaminen harvemmin tapahtuu ennalta suunnittelematta, ja varattu aika halutaan käyttää tehokkaasti. Hiljaa yhdessä linjoilla olemisessa taitaa olla vielä opeteltavaa.

Videokuva tuo äänen lisäksi osan ihmisen nonverbaalisesta viestinnästä ilmi. Ilmeillä, eleillä ja niiden tulkitsemisella on suuri merkitys kohdatuksi tulemisen tunteeseen. Kaino nyökkäys tai hymy kannustaa aivan eri tavalla kuin sanat, ja eleillä asiansa voi esittää huomattavasti nopeammin kuin sanoilla. Kohtaaminen on saumattomampaa ja reaktiivisempaa.

Ilmeillä, eleillä ja niiden tulkitsemisella on suuri merkitys kohdatuksi tulemisen tunteeseen.

Videokuvaa hyödynnetään vaihtelevasti, sillä kynnys videon päälle laittamiseen on edelleen suuri. Taustalla voi olla monia tekijöitä, mutta yleisimmät perustelut ovat ulkonäköön liittyviä. Tapaamiseen videoyhteydellä on valmistauduttava eri tavalla kuin pelkän äänen välityksellä kohtaamiseen.

Onko videokuva kohtaamista helpottava vai vaikeuttava tekijä? Pelkän äänen varassa keskitymme kuuloaistin tuomaan informaatioon. Äänen vivahteita tulee kuunneltua tarkemmin, ellei videokuva ole tukemassa tai selventämässä viestiä.

Tällä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, sillä väärinymmärryksiä tuntuu syntyvän helpommin, ellei toisesta näe edes kasvoja. Käytettävät äänenpainot ja sanat on valittava tarkemmin, kun ei voi ilmein tai elein täydentää sanomaansa. Kun videokuva ei ole käytettävissä, on kerrottava sanallisesti, miten suhtautuu kuulemaansa ja millä tausta-ajatuksella sanottavansa ilmaisee. Onko kyseessä tiedustelu, ehdotus, pohdiskelu, ohjeistus vai ihan jokin muu?

Kuuluuko sinne? Nyt täällä pätkii…

Äänen- ja kuvanlaatu toki voivat sitten vielä tehdä tepposensa, ja viesti vääristyy tai kohtaaminen herpaantuu teknisten haasteiden seurauksena. Jos yhteys pätkii tai toisen ääni kuuluu vain vaivalloisesti, kohtaaminen keskeytyy toistuvasti ennakoimatta. On peräännyttävä ja varmistettava, mihin asti kaikki olivat ”linjoilla”.

Tekniikan kompuroinnit kuluttavat sekä aikaa että voimavaroja tapaamisen todelliselta sisällöltä. Toisaalta tekniset haasteet ovat usein kunniakkaaksi luokiteltu tapa paeta tai ottaa etäisyyttä ahdistavassa tilanteessa, oli sitten kyse mikrofonin, videokameran tai tietokoneen tarkoituksellisesta sulkemisesta tai huonon nettiyhteyden valittelusta.

Tekniikan kompuroinnit kuluttavat sekä aikaa että voimavaroja tapaamisen todelliselta sisällöltä.

Kohtaaminen voi olla myös helpompaa etäyhteyksin, sillä osallistujilla on usein mahdollisuus valita kohtaamisen paikka, eikä kukaan kohdattavista henkilöistä voi tulla fyysisesti liian lähelle. Etenkin ilman videokuvaa voi turvallisuuden tunnetta kohentaa esimerkiksi käyttämällä amulettia. Etänä tapaamisen voi sopia nopeammin kuin kasvokkain, mikä on avuksi erityisesti silloin, kun ihmiset ovat kaukana toisistaan. Näin matkoihin ei kulu aikaa.

Opinnäytetöiden ohjaaminen etäyhteyksin on mahdollistanut opiskelijoiden tukemisen nopeammin silloin, kun tarve on ollut suurin. Kohtaamiseen saadaan lämmin, kannustava ilmapiiri videokuvan päälle pistämisellä ja kuulumisten vaihtamisella. Paitsi tietenkin, jos teknisistä haasteista saadaan sopiva, yhteenkuuluvuutta lisäävä aloituspuheenaihe, kuten usein käy.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050933834