Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Kohtaa ihminen, älä kulttuuria

Monikulttuurisessa yhteiskunnassa voi joskus joutua pohtimaan arjen kohtaamisia. Tarvitseeko minun tuntea kaikki kulttuurit ja niiden tavat kohdatakseni toisen ihmisen kunnioittavasti? Viimekädessä ihminen haluaa kuitenkin tulla kohdatuksi oman itsenään – ihmisenä – eikä yhteisönsä tai kulttuurinsa edustajana.

Suomalainen katukuva on vuosien saatossa monimuotoistunut. Tilastokeskuksen (2020) mukaan Suomessa asui noin 180 eri kansalaisuusryhmää vuonna 2020. Tähän kun lisätään erilaisten vähemmistökulttuurien ja alakulttuurien edustajat, on monenkirjavista kulttuureista koostuva joukko melkoinen yksittäisten ihmisten hallittavaksi.

Aidosti kohtaamalla

Joskus arkipäiväisestä kohtaamisesta ja kanssakäymisestä tehdään liiankin monimutkaista, kliinistä, muodollista ja jopa epäaitoa. Esimerkiksi se, millä kielellä puhuttelee eri kulttuuritaustasta tulevaa, voidaan tulkita eri tavoin. Myös maalaisjärkeä voi ja saa kohtaamisissa käyttää.

Käyn uusien sosiaali- ja terveysalan korkeakouluopiskelijoiden kanssa läpi eri etnisiin ryhmiin kuuluvien asiakkaiden ja potilaiden kohtaamista monimuotoistuneessa Suomessa. Sensitiivisteknisten ohjeiden sijaan haastan heidät kohtaamaan ihmisen riippumatta siitä, onko kyseessä Maija, Ahmed tai Raineri. Luennolla tuuletetaan niin luennoitsijan kuin opiskelijoidenkin ennakkoluuloja ja näkemyksiä.

Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan opintoihin kuuluu kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen liittyviä opintoja.

Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan opintoihin kuuluu kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen liittyviä opintoja. Sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen kohtaamisen rinnalla Diakissa huomioidaan myös hengellinen kohtaaminen. Hyvä kohtaaminen hipaisee myös tätä maaperää.

Kohtaamisen taito työelämässä

Kohtaamisen merkitys niin arkielämässä kuin välineenä työelämässä on oleellista meille jokaiselle. Aidon kohtaamisen myötä hitsaannumme tiimeiksi, käsittelemme rakentavasti konflikteja, huomaamme onnistumisen ja epäonnistumisen sekä mahdollistamme yhdessä ajattelun ja oppimisen. Käytännön elämästä opittu toimintatapa resonoi omassa arkielämässä kuin myös työelämässä: pysähdy toisen ihmisen äärelle, virittäydy hänen taajuudelleen, kuulemaan, näkemään ja kohtaamaan. Älä oleta, älä luule, vaan kysy.

Aidossa kohtaamisessa vuorovaikutus syntyy kahden ihmisen välille ainutlaatuisena ja ainutkertaisena. Näihin kohtaamisiin ei ole käsikirjoitusta, joka määrittelisi tarkasti keskustelun kulun tai käyttäytymisen mallin ja rakenteen. On vain uskaltauduttava, kokeiltava ja vaikutettava vuorovedoin. Koska tunteet ovat vaikuttava osa toimintaamme, on omien tunnetilojen tunnistaminen ja niiden reflektointi erilaisissa kohtaamistilanteissa olennaista oman kohtaamisen kehittämisen näkökulmasta. (Pelo, 2020.)

Aito kohtaaminen ei tarkoita, että kaikesta tulee olla samaa mieltä tai edes hyväksyä kaikkea. Täysin eriävät mielipiteet voivat silti kunnioittaa henkilöitä näkemysten takana. Meidän tulee kuunnella, mitä ihmiset sanovat sen sijaan, että yritämme tulkita heidän tarkoitusperiään – ei lueta rivien välistä, jos rivien väliin ei ole kirjoitettu mitään. Tärkeää on tiedostaa omat tulkinnat ja kiinnostua siitä, mitä toinen tarkoittaa ja haluaa sanoa.

Mitä sinä tuot mukanasi, kun saavut paikalle?

Kun tiputat kiven veteen, huomaat sen aiheuttamat laineet, jotka jatkavat matkaansa aina rantaviivalle asti. Samalla tavoin me ihmiset tuotamme laineita yhteisellä elämisen merellä. On hyvä pohtia, minkälaisen asenteen ja ennakkoluulojen kautta katsomme ympäröivää maailmaa ja ihmisiä. Miten näemme itsemme ja oman merkityksemme osana erilaisia yhteisöjämme? Aidon kohtaamisen mahdollistaminen alkaa meistä itsestämme. Miten itse haluan tulla kohdatuksi tai miten kohtaan itse itseni.

On hyvä pohtia, minkälaisen asenteen ja ennakkoluulojen kautta katsomme ympäröivää maailmaa ja ihmisiä.

Tässä poikkeuksellisessa ajassa aito kohtaaminen saattaa olla samanaikaisesti sekä aiempaa luonnollisempaa että haastavampaa. Tulemme toistemme koteihin etäyhteyksien kautta, juuri kulloinkin valloillaan olevaan tilanteeseen. Taustalla saattaa kuulua muun perheen tai lemmikkien touhua. Keskeytyksiä voi tulla yllättävistä asioista, yhteydet saattavat olla heikot tai oma keskittyminen haastavaa. Hektisyys, poikkeusolosuhteet, roolimuutokset ja uuden oppiminen kuluttavat aivokapasiteettiamme aivan uudella tapaa. Olo voi olla kuin pään “selaimessa” olisi samanaikaisesti kymmenittäin ikkunoita auki. Fyysinen läsnäolomme ei takaa sitä, että ajattelumme olisi läsnä. Kaipaamme ihmisinä tulla kohdatuiksi, nähdyiksi ja kuulluiksi myös etäyhteyksien välillä. Kaipaamme yhteisöllisyyttä, toisia ihmisiä ja ihmisen ihoa.

Kohtaamisen hyperammattilaiset

Vaikka ihmisen kohtaaminen monimutkaisuudessaan on yksinkertaista, tässä taidoissa voi aina kasvaa ja kehittyä. Kohtaamisen parhaimmat opettajat minulle ovat löytyneet lapsista. Lasten maailman tasolle laskeutuminen ja toiminnan havainnointi muistuttaa ennakkoluulottomasta tavasta tutustua ja ystävystyä uusien ihmisten kanssa (Junttila, 2019). Toinen merkittävä kohtaamisen opettaja löytyy Raamatusta. Jeesuksen läsnä oleva kohtaaminen erilaisten ihmisten kanssa oli ja on omaa luokkaansa. Yhteiskunnan normienvastaista kohtaamista vähemmistöjen ja heikompiosaisten, kuten naisten, lasten ja sairaiden kanssa, voitaisiin kutsua aikaansa ja aikaamme edellä olevaksi kohtaamiseksi.

Meillä kaikilla on kokemuksia, kuinka kohtaamisesta tietyn henkilön kanssa on syntynyt erityisen iloinen, energinen ja positiivinen olo. Kunnioittava kohtaaminen onkin voimauttava kokemus. Kannattaa astua rohkeasti elinikäisen kohtaamisen harjoittelun ja oppimisen polulle.

Lähteet

Junttila, N. (2019). Pehmoa vai pelottavaa? Turun yliopiston blogi. Saatavilla 6.4.2022 https://blogit.utu.fi/utu/2019/03/08/pehmoa-vai-pelottavaa/

Pelo, M. (2020). Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on mielenterveydelle supertärkeää, siksi aitoa kuuntelemista voi ja kannattaa opetella – nämä viisi vinkkiä auttavat sinut alkuun. Akuutti. Saatavilla 6.4.2022 https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/10/nahdyksi-ja-kuulluksi-tuleminen-on-mielenterveydelle-supertarkeaa-siksi-aitoa

Tilastokeskus (2020). Ulkomaan kansalaiset. Tilastossa Maahanmuuttajat ja kotoutuminen. Saatavilla 3.4.2022 https://www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaan-kansalaiset.html

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050933831