DiakHub kokoaa osaajat yhteen

DiakHub on uusi tapa organisoida Diakin tuottamaa osaamista tutkimuksessa, innovaatioissa, koulutuksessa ja opetuksessa.

Malli alkoi kehittyä vuodenvaihteessa 2020, kun Diakin erityisasiantuntijat Anne Määttä, Sakari Kainulainen, Reija Paananen ja Harri Kostilainen, yliopettajat Jari Helminen ja Olli Vesterinen sekä opinto-ohjaaja Heli Sipilä opiskelijakunta O’Diakon vahvistuksella alkoivat etsiä uusia tapoja toteuttaa Diakin strategista tavoitetta eriarvoisuuden vähentämiseksi ja kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Yhteiskehittämisen tilaisuuksissa luotiin pohja mallille, jolla Diakin sisällä oleva laaja osaaminen, talossa kehitetyt sosiaaliset innovaatiot ja sopivat tahot talon ulkopuolisista verkostoista koottaisiin yhteen tuottamaan ratkaisuja ilkeisiin sosiaalisiin ongelmiin.

– Ajatus oli päästä eroon yksittäisistä ratkaisuista, yksin tekemisestä ja löytää yhteisvoimin lisää lihaksia, joilla pureutua vaikeiden yhteiskunnan haasteiden kuten tulevaisuuden sote- ja työllisyyspalveluiden kehittämiseen, Anne Määttä kertoo.

– Tämän kokoluokan haasteisiin eivät yksittäiset tahot kykene vastaamaan.

Valmennusta julkisille toimijoille

Ideasta kehittyi pian DiakHub-toimintamalli, jolla on nyt kolme pilottivuotta takanaan. Mallin pohjalle on rakentumassa Diakin laajempi osaamiskärkitoiminta, jossa pilottina toiminut kärki keskittyy uudistuvien sote-palveluiden kehittämiseen.

Toiminnan ytimessä ovat työelämää palvelevat mittarit ja tuotteet, joista yksi on Palveluintegraation muotoilu -valmennus. Tämä valmennus on kehitetty tarjoamaan julkisille toimijoille fasilitointiapua hallintorajat ylittävän yhteistyön parantamiseksi ja siten monialaisten asiakkaitten tuen edistämiseksi.

Yksi valmennuksen tilanneista on Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite, jonka kanssa DiakHub ryhtyi rakentamaan mallinnusta heidän monipalveluprosessilleen. Soiten Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen kehittäjäkoordinaattori Merja Kangasharju oli hyvin tyytyväinen Diakin valmennuksen antiin.

– Monialaisen yhteistyön rakentamistarve on uusilla hyvinvointialueilla todella suuri. Tähän rakentamiseen haimme vauhtia Diakin valmennuksesta ja sessiot olivat erittäin hedelmällisiä, Merja Kangasharju kiittää.

Valmennuksen työpajoissa pääosassa olivat soitelaiset itse. He pääsivät keskustelemaan monialaisesta yhteistyöstä organisaationsa eri palvelualoilta kootuissa pienryhmissä. Diakin asiantuntijat pohjustivat, fasilitoivat ja johdattivat keskustelua ja loivat keskustelulle rakennetta.

– Henkilökohtaisesti perusterveydenhuollon edustajana oli avartavaa tutustua syvemmin esimerkiksi siihen, miten vammaispalvelussa asioita tehdään ja mitkä siellä ovat isoimmat ongelmat. Samoin oli avartavaa kuulla, mitkä meillä ovat kuntoutuksessa tai ikääntyneiden palveluissa käytännöt ja alan haasteet, Kangasharju havainnollistaa.

”Ulkopuolinen fasilitointi auttoi”

Soitessa aiemmin tehty monialainen yhteistyö oli ollut melko pienimuotoista. Nyt kehitetään koko organisaation kattavaa monialaista toimintamallia yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, Kangasharju kertoo.

– On ymmärrettävää, että kiireessä helposti eletään vähän läpät silmillä ja keskitytään omaan sektoriin. Jotta moniammatillinen yhteistyö organisaatiossa lisääntyy, näen tällaisen ulkopuolisen fasilitoijan ohjaaman keskustelun erittäin hyvänä pohjana, jolta lähteä rakentamaan rajat ylittävää luottamusta ja ymmärrystä eri hallinnonalojen ja palvelujen välille, Kangasharju sanoo.

– Epäilen, että oman organisaatiomme sisällä emme olisi hoksanneet lähteä näin laajalta pohjalta keskustelemaan ja luomaan yhteistä näkemystä siitä, missä juuri me Soitessa tänä päivänä menemme: mitkä ovat meidän ydinongelmamme ja -haasteemme monialaisessa yhteistyössä ja miten kehittää yhteistyötä niin, että asiakas saa parhaan mahdollisen hoidon ja ammattilainen tuen omaan työhönsä.

Uusi koulutusala monialaiseen yhteistyöhön

DiakHubin pilotissa on jo tehty kehittämistyötä myös Diakin koulutusosaajien kanssa. Yhteistyöstä syntyi sosiaali- ja terveysalalle uusi Monialaisen ja yhteensovittavan johtamisen YAMK-tutkinto. Koulutusohjelmassa pääsee syventämään monialaisen yhteistyön taitojaan ja oppimaan asiakaslähtöisten palveluiden johtamista ja kehittämistä.

Valmentaja Anna Niemi työskentelee Hyriassa, joka tuottaa Uudellamaalla koulutus-, valmennus- ja kuntoutuspalveluja. Niemi valmentaa työssään TE-toimiston lähettämiä nuoria työnhakijoita, joiden tuen tarpeet ovat usein monialaisia ja palvelujen yhteensovittamiselle tarvetta.

– Haluan pitää palveluohjaamisen ja monialaisen yhteistyön osaamiseni ajan tasalla. Tämä motivoi minua hakeutumaan työni ohessa monialaisen ja yhteensovittavan johtamisen koulutusohjelmaan, Niemi kertoo.

Yhteiskehittämisen taidot heti käyttöön

Opinnoistaan Niemi katsoo saaneensa paljon uutta muun muassa yhteiskehittämisen taitoihinsa. Opinnot innoittivat häntä jopa käyttämään yhteiskehittämisen metodeja opinnäytetyössään, jota Niemi valmistelee yhdessä eri oppilaitoksessa ja tutkintolinjalla (JAMK, Monialainen kuntoutus) opiskelevan entisen kollegansa Anniina Karjulan kanssa.

Kaksikon opinnäytteessä etsitään täsmätyökykyisten työllistämiseen uusia ratkaisuja. Yhteiskehittämisen menetelmin Niemi ja Karjula tuovat kolmeen etätyöpajaan yhteen eri tavoin tähän ilmiöön identifioituvia ihmisiä keskustelemaan työllistymisen haasteista. Mukana on muun muassa entisiä ja nykyisiä täsmätyökykyisiä sekä esihenkilöasemassa olevia osallistujia ja kummankin ryhmän kanssa toimivia.

Opinnoistaan Niemi katsoo saaneensa paljon uutta muun muassa yhteiskehittämisen taitoihinsa.

– Tavoite on luoda tasavertainen asetelma, josta lähteä rakentamaan yhteistä ymmärrystä täsmätyökykyisyyden ilmiöstä ja päästä nimeämään niitä haasteita, mitä työllistymisessä eri osapuolilla on, Niemi linjaa.

– Tärkeintä on luoda ilmapiiri, jossa aidosti nähdään ja kuullaan muita mielipiteitä, jotta kaikki voivat oppia toisiltaan.

Niemestä on opintojen myötä ollut innostavaa ymmärtää yhä paremmin sitä, mitkä ovat ne tärkeimmät elementit, jotka yhteiskehittämistilaisuuksia rakentaessa tulee ottaa huomioon.

– On lisäksi hyvin hedelmällistä jälkeenpäin omien kokemustensa kautta miettiä sitä, miten yhteiskehittäminen käytännössä toimi, mikä siinä oli hyvää ja mihin kiinnittää jatkossa huomiota. Tämäkin on selkeästi tekemisen alue, jossa harjoittelulla ja tekemällä oppii koko ajan lisää.

”Oikea-aikaisuus palveluissa on tärkeää”

Monialaisen työn hyvin tekeminen näkyy asiakkaiden arjessa monesti huomaamattomastikin. Ammattilaisen kompetenssia on omata perustietämys lähipalveluista sekä uskallus ja ymmärrys ottaa asiakkaan kanssa puheeksi asioita, joista ammattilaisella huoli herää. Myös ympärille pitää kerätä verkosto muiden palvelutahojen ihmisistä, joihin voi ottaa luotettavasti yhteyttä.

– Palveluiden oikea-aikaisuus on tärkeää. Joku nuori saattaa haluta töihin, mutta saatan havaita, että esimerkiksi työelämävalmiudet tai akuutimmat mielenterveys- tai päihdepuolen asiat haastavat nuorta varsinkin työssä pysymisen näkökulmasta, Niemi kertoo.

– Nuori ei välttämättä ole uskaltanut myöntää esimerkiksi elämänhallinnan olevan niin heikkoa, ettei hän todennäköisesti vielä pärjäisi työn vaatimusten keskellä. Tällaisessa tapauksessa minun täytyy nostaa asia esiin ja löytää nuorelle reitti ensin kuntoutukseen.

Asiakkaittensa kautta Niemi on yhteyksissä etenkin etsivään nuorisotyöhön, sosiaaliohjaajiin ja päihde- tai mielenterveyspalveluiden ammattilaisiin.

– Usein ehdotan asiakkaalle, että hänen niin halutessaan voimme koota koko verkoston yhteen ja katsoa, olemmeko samalla sivulla tukitoimissamme, tietävätkö kaikki asiakkaan tavoitteet ja ohjaammeko me kaikki häntä varmasti siihen suuntaan, että avusta on hyötyä.

– Jos koordinaatiota ei tapahdu, saattaa asiakkaalle tapahtua hirveästi päällekkäistä ja jopa ristikkäistä auttamista: joku vaikkapa sanoo, että ei missään nimessä työelämään, toinen patistelee töihin.

Niemi rohkaisee kaikkia kehittämään palveluohjauksen ja monialaisen yhteistyön taitojaan vaikkapa juuri Diakin koulutuksilla.

– Me kaikki ammattilaiset varmasti stereotyyppisesti osaamme palveluohjata ihmisiä, mutta aito asiakkaan elämäntilanteen kuunteleminen ja tilanteen kartoittaminen sekä sen mukaisen palvelukokonaisuuden luominen vaatii jo aika syvällistä osaamista. Sitä kannattaa hankkia, Niemi suosittelee.

Uusia osaamiskärkiä tulossa

DiakHub -toimintamallia aiotaan hyvien kokemusten ansiosta laajentaa Diakin sisällä. Uudistuvat sote-palvelut -osaamiskärjen lisäksi DiakHubiin kuuluu jo kaksi muuta osaamiskärkeä: joustava koulutuskonsepti DiakHub Itä-Suomi, joka kehittää tapoja viedä koulutusta ja kehittämistoimintaa lähemmäs työelämää sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden osaamiskärki. Seuraavia osaamiskärkiä on jo arvioinnin asteella.

– Tämä tulee olemaan toimintatapamme jatkossa: kokoamme talon sisältä osaajia ja heidän verkostojaan yhteen teemoittain ja pyrimme näin vastaamaan laajoihin Diakin osaamisalueelle osuviin haasteisiin yhteiskunnassa, Anne Määttä sanoo.

Osaamiskärjet eivät kuitenkaan siiloudu sisäisesti, Määttä huomauttaa.

– Samoja toimijoita ja osaamista voidaan tarpeen mukaan hyödyntää useammassakin kärjessä. Ajatus on puhtaasti koota osaamista ja tehdä sitä näkyväksi, jotta osaamisemme on paremmin kaikkien hyödynnettävissä niin Diakin sisällä kuin ulkopuolellakin.