Matalan kynnyksen ryhmätoiminta vahvistaa osallisuutta

Matalan kynnyksen palveluilla pyritään saavuttamaan palvelujärjestelmän ulkopuolelle jääneitä asiakkaita. Tavoitteena on, että kynnys hakeutua ja osallistua palveluihin olisi mahdollisimman alhainen. Matalan kynnyksen palveluista vastaavat usein kolmannen sektorin toimijat. (Leemann & Hämäläinen, 2015, s. 1, 8.)

Diakissa matalan kynnyksen ryhmätoimintoja on järjestetty monissa erilaisissa hankkeissa. Tässä kirjoituksessa kuvataan kirjoittajan kokemuksia avoimesta matalan kynnyksen ryhmätoiminnasta.

Tuttu ihminen auttaa ryhmään liittymisessä

Heikoimmassa asemassa olevilta sosiaaliseen toimintaan lähteminen voi vaatia henkistä ponnistelua. Kun asiakas ottaa yhteyttä, on tärkeää, että hän voi halutessaan tavata ryhmätoiminnan ohjaajan. Asiakasta voidaan kannustaa ryhmätoimintaan, ja tarvittaessa sovitaan suunnitelmasta hätätilanteiden varalle, jos asiakas tarvitsee ryhmässä apua oloonsa. Jos mahdollista, ohjaaja voi lähteä asiakasta vastaan, kun hän tulee ensimmäisiä kertoja ryhmätoimintaan.

Myös toisesta palvelusta tuttu ohjaaja voi saattaa toimintaan, jos asiakas ei halua tulla yksin paikalle. Tuttu ohjaaja tai muu tuttu ihminen helpottaa ryhmään liittymistä ja auttaa sietämään alun mahdollista epämukavaa oloa.

Yksilöllinen kohtaaminen tärkeää myös ryhmätoiminnassa

Ryhmätoiminnan ohjaajalla on merkittävä rooli. Onnistuneen ensivaikutelman voi saada kohtaamalla asiakkaan inhimillisesti ja ymmärtävästi häntä kuunnellen. Matalan kynnyksen ohjaajan rooli on alkuvaiheessa asiakasta saatteleva ja kannatteleva. Hänen tehtävänään on tutustuttaa toimintaan.

Matalan kynnyksen ohjaajan rooli on alkuvaiheessa asiakasta saatteleva ja kannatteleva.

Useille asiakkaille on tärkeää, että heidät huomioidaan yksilöllisesti aina, kun he saapuvat paikalle. Jos jokaisen kanssa ei ehdi vaihtaa lyhyitä kuulumisia, jo tervehtiminen saa aikaan tunteen, että on tervetullut paikkaan. ”Mitä kuuluu?” -kysymys toimii aina.

Kun asiakas alkaa säännöllisesti käymään ryhmässä, ohjaajan merkitys yleensä vähenee. Ohjaajan on kuitenkin hyvä aistia osallistujien olotilaa koko ajan ja erityisesti huomioida, jos joku näyttää tarvitsevan apua. Hänen on myös hyvä tietää palvelukentästä, jotta voi tarpeen mukaan ohjata asiakkaita muihin palveluihin.

Turvallinen ilmapiiri ryhmätoiminnan perustana

Monet asiakkaat ovat pitäneet tärkeänä mahdollisuutta valita osallistumisensa tai osallistumattomuutensa itse. Erään asiakkaan sanoin ”lusikoiden määrä vaihtelee päivittäin ”; aina ei jaksa lähteä. Toiminnan tulisi olla joustavaa niin, että jokainen voi osallistua omalla tavallaan. Esimerkiksi osallistujille on hyvä antaa mahdollisuus vetäytyä omiin oloihinsa tai asettua vaikka tarkkailijan asemaan. Osallistujia motivoiva selkeä tekeminen, joka tukee keskustelua, auttaa osallistumaan.

Turvallisessa ilmapiirissä jokainen osallistuja hyväksytään omana itsenään, häntä kannustetaan ja huomioidaan pienetkin onnistumiset. Turvallinen ilmapiiri edellyttää myös ennakoitavuutta. Kaikki tietävät, mitkä ovat ryhmän toimintaperiaatteet.

Ryhmätoiminta ponnahduslautana eteenpäin

Ryhmätoimintaan säännöllinen osallistuminen parhaimmillaan vähentää yksinäisyyttä, helpottaa oloa ja lisää toiveikkuutta. Ryhmässä voi turvallisesti harjoitella omaa osallisuuden tapaa ja kartuttaa sosiaalisia taitoja. Lisäksi ryhmästä voi saada uusia ystäviä ja vertaistukea, ja se voi toimia rohkaisuna johonkin muuhun sosiaaliseen toimintaan osallistumiseen.

Matalan kynnyksen toiminta on tärkeä osallisuuden vahvistamisen keino heikommassa asemassa oleville. Jokaisen ihmisen tilanne on erilainen. On merkityksellistä varmistaa, että työ- ja opiskeluhalukkaille matalan kynnyksen toiminta ei jää ainoaksi toiminnan muodoksi. Toiminnan tulisi ennemminkin olla ponnahduslauta seuraavalle askelmalle. Tämä puoli voi joskus jäädä matalan kynnyksen ryhmätoiminnoissa vähemmälle huomiolle, tai siihen aletaan kiinnittää huomiota vasta kun toiminta on loppumassa.

Heikossa asemassa ollut voi tarvita paljonkin tukea, kun hän siirtyy turvalliseksi koetusta sosiaalisesta ympäristöstä uudelle polulle. Pelkkä henkilökohtainen saattaminen palvelusta toiseen ei aina riitä. Julkisen, kolmannen sektorin ja seurakunnan kannattaakin tehdä yhteistyötä, jotta palvelupolut matalan kynnyksen palveluista julkisen sektorin palveluihin olisivat asiakkaalle mahdollisimman joustavat ja toimivat. Tällöin kukaan ei putoa palveluverkon ulkopuolelle.

Lähde

Leemann, L. & Hämäläinen, R-M. (2015). Matalan kynnykset palvelut. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke (Sokra). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla https://thl.fi/documents/966696/3775621/Tietopaketti_Matalan_Kynnyksen_Palvelut.pdf/97b1aef8-b8ca-4ec3-ac4c-b80d3e754cec.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192588