Asioimistulkkien työhyvinvointitutkimuksen tuloksia

Kuten nykytyöelämässä yleisesti myös tulkkausalaan kohdistuu muutospaineita, jotka liittyvät muun muassa teknologian kehitykseen, demokratian kamppailun kovenemiseen, taloudellisiin kysymyksiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten väestön monimuotoistumiseen (Segler-Heikkilä, 2023). Nämä ovat tekijöitä, joilla voi olla mittavia vaikutuksia myös yksittäisen asioimistulkin hyvinvointiin. Jatkuvat ja nopeat muutokset vaativat asioimistulkilta jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin.

Huhtikuussa 2024 päätökseen saatu tutkimus paljasti asioimistulkkien työhyvinvointiin liittyviä yksityiskohtia. Tässä artikkelissa esitellään tutkimustuloksia pääpiirteittäin. Kattava tutkimustulosten esittely, analyysi ja mallintaminen on luettavissa syksyllä 2024 ilmestyvässä tutkimusartikkelissa.

Kyselyyn vastasi 54 henkilöä, joista 73,1 prosentilla (n=38) oli tulkkausalan koulutus. Suurin osa vastaajista teki asioimistulkkauksen rinnalla muita asiantuntijatöitä, ja vain yksi asioimistulkeista teki asioimistulkin työtä kokopäiväisesti (yli 200 tuntia kuussa). Tutkimuksesta ilmeni asioimistulkin työn sisältöön ja hallintaan, työympäristöihin ja työoloihin, johtamiseen sekä asioimistulkkiin itseensä liittyviä työhyvinvointitekijöitä, joita esitellään seuraavaksi tarkemmin.

Työtä monenlaisissa ympäristöissä

Tulkin työhön kuuluvat muun muassa etätulkkaukset ja teknologian käyttö, lähitulkkaukset ja niihin kuuluvat fyysiset siirtymiset paikasta toiseen, tulkkaustilanteiden ja ‑sisältöjen heterogeenisuus ja niihin osallistuvien ihmisten käytöksen vaihtelevuus sekä odottamattomiin tilanteisiin joutuminen. Asioimistulkit tekevät työtään hyvin erilaisissa työympäristöissä, tilanteissa ja eri asiakkaiden kanssa. Asiakaskunnalla ja käsiteltävien asioiden sisällöillä voi olla merkitystä asioimistulkin hyvinvointiin. Käsiteltävät asiat voivat herättää asioimistulkissa voimakkaita tunteita, jotka eivät kuitenkaan saa häiritä hänen tulkkaustyötään. Esimerkiksi Anu Viljanmaa (2018) on tutkinut tunteita asioimistulkin työssä ja niiden vaikutusta tulkkaukseen.

Asioimistulkki huolehtii asiakkaan ja viranomaisen tai muun palvelutarjoajan välisen vuorovaikutuksen tulkkauksesta. Hänen palveluitaan käytetään tilanteissa, joissa osapuolilla ei ole yhteistä kieltä, jolla he voisivat kommunikoida asian hoitamiseksi. Asioimistulkkausta käytetään etenkin kunnissa, kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kotoutumisen edistämiseen liittyvän tulkkaustyön lisäksi asioimistulkin palveluita käytetään muun muassa maahanmuuton alkuvaiheen kotoutustoimenpiteissä tai kouluyhteistyössä perheen ja koulun tai päiväkodin välillä. (Koskinen, Vuori ja Leminen, 2018, Karinen ym., 2020.)

Tulkin ammattinimike ei ole suojattu, eikä tulkin ammattia ole säännelty. Asian edistämiseksi tulkkeja edustavat järjestöt ovat yrittäneet vaikuttaa päätöksentekijöihin tulkkilain ja tulkkirekisterin puolesta esimerkiksi julkilausuman muodossa. (Gorschelnik, 2023, SKTL, i.a.) Myös Diak asioimistulkkien kouluttajana on edustanut asiaa käsiteltävässä Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämässä pyöreän pöydän keskustelussa ja tulkkausalan järjestöjen keskustelutilaisuudessa (SKTL, 2023). Kaikilla asioimistulkin työtä tekevillä ei ole koulutusta työhönsä, ja tästä syystä asioimistulkkien osaamistaso voi olla hyvin vaihtelevaa. Siitä huolimatta he kaikki voivat toimia samanlaisissa työtehtävissä muodollisesta pätevyydestä ja koulutuksesta riippumatta.

Asioimistulkit tekevät työtään hyvin erilaisissa työympäristöissä, tilanteissa ja eri asiakkaiden kanssa.

Asioimistulkin työhyvinvointiin vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten tulkkausalan lainsäädäntö, hankintamenettelyt, kilpailutus, asioimistulkkauksen kentän monimuotoisuus ja korvaus. Näiden ulkoisten tekijöiden lisäksi asioimistulkin työhyvinvointiin vaikuttavat myös häneen itse kytkeytyvät tekijät, kuten koulutus ja osaaminen, työtavat, kokemus, huolehtiminen omasta terveydestä, asenne, motivaatio ja halu oppia uutta, persoonallisuus sekä kyky käsitellä tunteita ja hyödyntää omia luonteenvahvuuksia.

Asioimistulkit toimivat usein yrittäjinä ja tulkkausfirmojen alihankkijoina ja harvemmin vakituisina työntekijöinä tulkkausyrityksissä. Esimerkiksi Päivi Rainòn ja Gun-Viol Vikin (2020) teettämän kyselyn mukaan vain 12 prosentilla asioimistulkeista oli vakituinen työsuhde. Toisin kuin yritykseen palkattu työntekijä, tulkkausalan yrittäjä joutuu huolehtimaan itse muun muassa omasta toimeentulostaan ja toimeksiannoistaan ja kiinnittämään myös erityistä huomiota itsensä johtamiseen.

Tulkkia ohjaavat periaatteet

Asioimistulkki toimii tulkkaustilanteessa tulkin ammattisäännöstön periaatteiden mukaisesti. Ammattisäännöstö antaa tulkille eettisen pohjan työlleen ja vaikuttaa samalla myös tulkin rooliin ja käytökseen itse tulkkaustilanteessa. Tulkilla on salassapitovelvollisuus. Hänen odotetaan valmistautuvan tehtäväänsä huolellisesti, tulkkaavan kattavasti jättämättä mitään pois ja lisäämättä mitään asiaankuulumatonta. Ammattisäännöstössä vaaditaan hänen ”käyttäytyvän tilanteen ja toimeksiannon vaatimalla tavalla”. Tulkin odotetaan kuitenkin olevan puolueeton viestinvälittäjä, ja hänen tunteensa, asenteensa tai mielipiteensä eivät saa vaikuttaa tulkkaukseen. (SKTL, 2021.)

Juuri viimeksi mainittu asioimistulkin ammattisäännöstöön kirjattu eettinen ohje asettaa tulkin rooliin, joka voi aiheuttaa hänelle eettisiä ongelmia ja henkisesti erittäin raskaita tilanteita. Hänellä on salassapitovelvollisuus, eikä hän saa itsenäisesti tuoda toisesta osapuolesta saamaansa tietoa kolmannen osapuolen tietoon, vaikka hän tietäisikin aikaisemmista tulkkauksista asiasisältöjä, joilla olisi päätöksen kannalta merkitystä.

Asioimistulkkauksen tilanteet ovat usein moniulotteisia ja monimutkaisia ja voivat aiheuttaa asioimistulkille eettisen dilemman, jolla voi olla mittavia vaikutuksia asioimistulkin hyvinvointiin. Anni-Kaisa Leminen ja Sari Hokkanen (2024) tutkivat eettisten dilemmojen vaikutusta asioimistulkkien hyvinvointiin. Niiden ratkaisemiseen tarvitaan tutkimuksen mukaan asioimistulkin aktiivista toimijuutta sekä tunnetyötä, jotta tulkki pystyy selviytymään henkisesti raskaista tulkkausten sisältöihin liittyvistä ilmiöistä.

Työhyvinvointitutkimus käytännössä

Yllä mainittujen taustatietojen valossa tutkin asioimistulkkien näkemyksiä heidän työhyvinvointiaan edistävistä ja estävistä tekijöistä sekä selvitin myös heidän arvionsa omasta motivaatiostaan, työkyvystään ja terveydestään. Tarkastelun kohteena olivat sekä sosiaalinen ja psykologinen pääoma että rakennepääoma. Tarkastelin asioimistulkkien työhyvinvointia hyödyntäen Mankan ja Mankan (2024) kehittämää työhyvinvointimallia, jonka mukaan työhyvinvointiin vaikuttavat organisaatio (tavoitteellisuus, joustava rakenne, jatkuva kehittyminen, toimiva työympäristö), osallistava ja kannustava johtaminen, työyhteisö (avoin vuorovaikutus, työyhteisötaidot), työ (sisältö, vaikuttamismahdollisuudet) ja työntekijä itse (psykologinen pääoma, terveys ja fyysinen kunto).

Käytin aineistonkeruumenetelmänä kyselyä, joka sisälsi sekä avoimia että arviointiasteikkokysymyksiä (1= huonosti, 2=melko huonosti, 3= melko hyvin, 4= hyvin, 5=erinomaisesti). Avoimissa kysymyksissä kysyttiin, mitä hyviä ja voimaannuttavia puolia asioimistulkit kokevat työssään, mitkä tekijät vaikuttavat tulkin mielestä positiivisesti hänen työhyvinvointiinsa ja mitä hyvinvointia edistäviä tekijöitä tulkki toivoisi tulkkaustilanteessa toteutuvan.

Lisäksi kysyttiin, mitkä tekijät kuormittavat asioimistulkkia tai aiheuttavat hänelle stressiä työssään eli millä asioilla on kielteinen vaikutus työhyvinvointiin, minkälaisia hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia kokemuksia asioimistulkilla on ollut tulkkaustilanteessa ja onko asioimistulkki kokenut vaaratilanteita, ikävää käytöstä tai muita häiriötekijöitä, joilla on ollut negatiivista vaikutusta hänen työhyvinvointiinsa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää asioimistulkin toiveita johtamiselle. Mikäli vastaajalla oli esihenkilö, kysyttiin, mitkä olisivat ihanteelliset työolot ja mitä hän muuttaisi nykyisessä työnkuvassaan, jotta hän voisi paremmin. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää asioimistulkin omia arvioita työn hallinnasta, ammatillisten verkostojen ylläpidosta, omasta terveydestään, motivaatiostaan ja itseluottamuksestaan sekä etä- tai lähityön vaikutuksesta työhyvinvointiin.

Työn sisällöt ja hallinta

Tärkeimpänä voimaannuttavana ja työhyvinvointia edistävänä tekijänä koettiin tunne siitä, että tekee merkityksellistä ja tarpeellista työtä. Myös tunne arvostetuksi tulemisesta koettiin myönteisenä tekijänä. Lisäksi ihmisten kohtaaminen, vapaus vaikuttaa aikatauluun ja vastaanottaa toimeksiantoja sekä työn monipuolisuus ja vaihtelevuus koettiin tärkeinä työhyvinvointia edistävinä tekijöinä.

Asioimistulkeilla on erittäin myönteinen kuva omasta työn hallinnasta ja työn sisällöistä. He kokevat pärjäävänsä töissä ja heillä on omasta mielestään riittävä osaaminen nykyiseen tehtävään. Heillä on selkeitä ja monipuolisia työtehtäviä ja he voivat hyödyntää omaa osaamistaan monipuolisesti. Asioimistulkit kokevat toimivansa tulkkaustilanteessa ja myös tulkkauksiin liittyvissä yllättävissä tilanteissa ammattitaitoisesti. He osaavat viestiä kaikille osapuolille, mitkä asiat ovat tulkin tehtäviä, esittäytyvät ennen tulkkaustilanteen alkamista ja ottavat huomioon kollegoiden esittämiä parannusehdotuksia.

Työympäristöt ja työolot

Työympäristöihin ja työoloihin liittyvät kommentit ja arviot olivat pääosin negatiivisia. Vahvimmat työhyvinvointia estävät tekijät ovat huoli toimeentulosta eli huonot korvaukset työstä ja epävarmuus työn riittävyydestä, sekä tulkkaustilanteeseen osallistuvien osapuolten tiedonpuute tulkkauksesta ja tulkin käytöstä. Myös kiireen tuntua sekä hankalia ja/tai sisällöllisesti raskaita aiheita mainittiin kuormitustekijöinä.

Useita häiriötekijöitä, kuten taustahäly tai huono yhteys, mainittiin työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä. Lisäksi tulkin työn arvostuksen puute tai väheksyminen sekä etätulkkauksen ja puhelintulkkauksen tekniset ongelmat koettiin työhyvinvointia estävinä tekijöinä. Työolojen heikentymistä ja epäreiluja käytänteitä mainittiin myös. Vastanneista 14,8 prosenttia (n=8) raportoi vaaratilanteista tulkkauksen aikana. Vastaajista 55,6 prosenttia (n=30) kertoi tilanteista, joissa tulkkaustilanteeseen liittyvien ihmisten käytöksellä oli negatiivista vaikutusta asioimistulkin työhyvinvointiin.

Johtajien, esihenkilöiden ja kollegoiden tuki

Kyselyyn vastanneista 81,5 prosenttia (n=44) teki tulkkausyrityksessä työtä työntekijänä tai alihankkijana. Näillä henkilöillä on esihenkilö tai kontakti tulkkausyrityksen johtajaan. Vastausten perusteella esihenkilö tai yrityksen johtaja tukee ja kannustaa asioimistulkkia näiden työssä melko hyvin. Hän on melko oikeudenmukainen ja tasapuolinen ja ottaa jossain määrin huomioon työntekijän ehdotuksia ja ideoita. Esihenkilö tai yrityksen johtaja on riittävästi tavoitettavissa, ystävällinen ja helposti lähestyttävä.

Työyhteisön tuki on Mankan ja Mankan (2024) mukaan työhyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää. Kuitenkin vain puolet (n=27) kyselyyn vastanneista työskentelee työyhteisössä. He luonnehtivat työilmapiirin ja yhteistyön melko hyväksi. Toistensa ajan tasalla pitämistä työasioissa ja avoimen keskustelun kulttuurin luonnehditaan kuitenkin olevan melko huonolla tasolla. Kaikkien vastaajien (n=54) mukaan omia ammatillisia verkostoja kehitetään ja edistetään melko hyvin.

Asioimistulkki itse

Manka ja Manka (2024) jakavat työntekijästä itsestä lähtevät voimavarat psykologiseen pääomaan, asenteeseen sekä terveyteen ja fyysiseen kuntoon. Asioimistulkit voivat vastausten mukaan fyysisesti ja psyykkisesti melko hyvin ja huolehtivat terveydestään. Heillä on terveellinen ruokavalio ja he liikkuvat melko säännöllisesti. Riittävän ja hyvän yöunen saanti on melko hyvällä tasolla, ja asioimistulkit pystyvät yhteensovittamaan työtään ja yksityiselämäänsä melko hyvin.

Asioimistulkit tuntevat omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa mielestään erittäin hyvin, ja he suhtautuvat uusiin asioihin erittäin myönteisesti.

Kyselyn vastausten perusteella asioimistulkeilla on hyvin korkea motivaatio tehdä työtään sekä erinomainen itsetuntemus ja itseluottamus. Asioimistulkit tuntevat omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa mielestään erittäin hyvin, ja he suhtautuvat uusiin asioihin erittäin myönteisesti. Heillä on uskallusta ilmaista omia mielipiteitään, he ovat tyytyväisiä omiin työsuorituksiinsa tai saavutuksiinsa, he nauttivat työstään ja ovat sinnikkäitä ja periksiantamattomia.

Asioimistulkeilla on erittäin myönteinen kuva omasta osaamisestaan, motivaatiostaan, itsetuntemuksestaan ja itseluottamuksestaan. He ovat pääosin myös tyytyväisiä työnsä sisältöön ja pitävät esihenkilön tai tulkkausyrityksen johtajan toimintaa melko hyvänä.

Työyhteisön puuttuminen tai vaille tukea jääminen koetaan negatiivisesti työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä. Huonot korvaukset ja töiden saamisen epävarmuus ovat kuormittavimmat tekijät, ja parhaiten työhyvinvointia edistää tunne työn merkityksellisyydestä.

Toivon, että asioimistulkin työtä tunnettaisiin, tunnustettaisiin ja arvostettaisiin yhteiskunnallisella tasolla entistä vahvemmin tärkeänä, demokratiaa edistävänä ammattina. Se vaatii tulkkausalan asiantuntijoilta jatkossakin aktiivista vaikuttamistyötä ja dialogia viranomaisten kanssa. Diakillakin on tässä tärkeä rooli asiantuntevien asioimistulkkien kouluttajana.

Lähteet

Gorschelnik, H. (16.2.2023). Kielialan toimijat: Suomi tarvitsee tulkkilain. Kieliasiantuntijat. https://kieliasiantuntijat.fi/kielialan-toimijat-suomi-tarvitsee-tulkkilain/

Karinen, R., Luukkonen, T., Jauhola, L., Määttä, S. (2020). Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Koskinen, K., Vuori, J. ja Leminen, A.-K. (2018). Asioimistulkkaus. Monikielisen yhteiskunnan arkea. Vastapaino.

Leminen, A.-K. ja Hokkanen, S. (2024). Exploring ethical dilemmas encountered by public service interpreters and their effect on job satisfaction. Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202405075524

Segler-Heikkilä, L. (2023). Tulkkausalan megatrendit. SKTL.  https://www.sktl.fi/?x1239065=3623786

SKTL (2021). Asioimistulkin ammattisäännöstö. Saatavilla 12.5.2024.  https://kieliasiantuntijat.fi/wp/wp-content/uploads/2021/01/Asioimistulkin-ammattisa%CC%88a%CC%88nno%CC%88sto%CC%88-2021-web.pdf

SKTL (2023). Keskustelutilaisuus: Tulkkaus julkishallinnossa – miten sitä voidaan kehittää? Saatavilla 13.5.2024. https://www.sktl.fi/?x445743=3469561

SKTL (i.a.). Tulkkilaki. Saatavilla 12.5.2024. https://www.sktl.fi/liitto/sktl-n-hallinto/sktl-n-hallitusohjelmatavoitteet/tulkkilaki/

Viljanmaa, A. (2018). Inhimillinen tekijä: tunteet asioimistulkin työssä. Teoksessa Koskinen, K., Vuori, J. ja Leminen, A.-K. (toim.), Asioimistulkkaus. Monikielisen yhteiskunnan arkea (s. 121–156). Vastapaino.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732297