Työyhteisön hyvinvointi on kaikkien yhteistä työtä

Jokainen työntekijä osaa kertoa oman työnsä perustehtävän: miksi töihin menee ja mitä siellä tekee. Työntekijän asiantuntijuus toteutuu yleensä hyvin perustehtävässä. Työyhteisön jäsenenä toimimisen tehtävään asiantuntijuus ei yhtä hyvin aina ulotu. Miksi perustehtävässä toteutuvia hyviä asiantuntijuuden menetelmiä ei onnistuta samantasoisesti soveltamaan työyhteisöön ja -kavereihin?

Itsensä johtamisen taidot – kuka minä olen?

Ihmissuhdetyössä korostuu työntekijän oma itsetuntemus. Mitä paremmin tuntee itsensä ja rajansa, sitä paremmin oma perustehtävä hoituu ja sitä luontevammin ja turvallisemmin pystyy kohtaamaan rakentavana työtoverina muut työyhteisön jäsenet.

Työelämän vaativuus ja jaksamiskysymykset ovat ajoittain ehkä kaikkienkin työntekijöiden mielissä. Hyvä itsetuntemus ja itsensä johtamisen taidot auttavat työn organisoinnissa ja työssä jaksamisessa, mutta myös asioiden puheeksi ottamisessa hankaluuksien ilmetessä. On tärkeää erottaa, mistä työntekijä on itse vastuussa, mistä työtoveri ja esihenkilö, mistä organisaatio ja mistä itse työn kohde. Oleellista on myös antaa kullekin osapuolelle riittävästi tilaa toimia omassa tehtävässään ja tukea häntä siinä.

Miten työkavereita saa kohdella?

Työpaikalla hyvän ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä toisten kunnioittaminen on avainasemassa. Hyvän sanoittaminen, toisen todesta ottaminen ja hänen osaamisestaan iloitseminen sekä rakentavan palautteen antaminen ovat oleellisia työyhteisötaitoja. Jokaisen on hyvä välillä pysähtyä varmistamaan, että kohtaa työkaverinsa arvostavasti. Tämä tarkoittaa hänen ajatustensa aktiivista kuuntelua, myötätunnon osoittamista ja positiivisen palautteen antamista.

Työpaikalla hyvän ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä toisten kunnioittaminen on avainasemassa

Pienillä teoilla ja ystävällisyydellä on suuri merkitys työyhteisön ilmapiiriin, yhteistyön laatuun ja työympäristön tuottavuuteen. Nämä kaikki teot kannattaa kohdentaa myös itseen ja pitää huolta omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Hyvinvoiva työntekijä pystyy paremmin huolehtimaan omista rajoistaan, mutta myös tukemaan ja auttamaan muita.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia

Työyhteisön turvallisuus on kaikkien yhteisössä olevien yhteinen asia, vaikka esihenkilöiden toiminta onkin tässä keskeistä. Työyhteisön turvallisuutta koskevien tekijöiden tunnistaminen sekä niihin vaikuttaminen on jatkuva kehitysprosessi. Siinä tarkastellaan aktiivisesti työyhteisön toimintatapoja. Turvallisuuden kokemus on osa toimivaa työyhteisöä. Työyhteisön dialogitaidot kasvattavat yhteisen ymmärryksen tilaa, jossa on turvallista tuottaa ajatuksia eri tulokulmista ja jossa asioita voidaan miettiä yhdessä.

Turvallisessa työyhteisössä on tilaa konflikteille. Tällöin isoon rooliin nousevat ristiriitojen käsittelemisen taidot. Esihenkilön vastuulla on asian edistäminen ja loppuun saattaminen. Oman yhteisön monimuotoisuuden hyväksyminen ja vaaliminen on osa toimivaa työyhteisöä. Jokaisen jäsenen vastuulla on, että työyhteisö on erilaisuutta salliva ja tukeva. Työtilanteiden eettisyyden mietintä on osa turvallisen tilan luomista.

Asiakastyön menetelmät työyhteisöön

Työssään toimiva asiantuntija huolehtii siitä, että hän omaa riittävät tiedot ja taidot hoitaakseen omaa perustehtäväänsä. Hän haluaa hoitaa tehtävänsä niin, että asiakkaat tulevat hyvin kohdatuiksi, potilaat hyvin hoidetuiksi ja seurakuntalaiset mukaan otetuiksi. Toivottavaa on, että myös työyhteisötaitojen kehittämiseen riittää halua ja jaksamista, ja työyhteisön hyväksi toimiminen nähdään osana omaa merkityksellistä työtä. Hyvin toimiva työyhteisö helpottaa yksilön suoriutumista perustehtävässään, parantaa työssä jaksamista, vahvistaa ammatillisuutta ja tuo iloa työpäiviin.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040915633