Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Ratkaisu- ja voimavaralähtöisyys ihmisen kohtaamisessa ja työnohjauksessa

Sosiaali- terveys-, kasvatus- ja kirkon alan työssä ratkaisu- ja voimavaralähtöisyyden ydin korostaa siirtymää työntekijän tarjoamista ratkaisuista asiakkaan omien ideoiden, voimavarojen ja ratkaisuideoiden löytämiseen ja hyödyntämiseen.

Ratkaisu- ja voimavaralähtöisyydessä on teoreettinen perusta, mutta ennen muuta kyse on ajattelutavan muutoksesta: ongelmien nimeämisestä kohti tavoitteiden löytämistä ja tavoitteeseen suuntaavaa prosessia ja ratkaisua. Ongelmia ei kielletä, mutta ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys korostaa tavoitteiden asettamista. Tavoitteet sinällään luovat toivoa muutoksesta. Ihmisen ajatellaan olevan muutostilanteessa, kun hän hakeutuu työntekijän luo. (Furman & Ahola 2007; Vuokila-Oikkonen, 2021 2023.)

Omat voimavarat lähtökohtana

Ratkaisukeskeisyydessä tavoitteena on vahvistaa ihmisen omia voimavaroja. Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä ajatellaan, että ihmisen elämäntilanne on sillä hetkellä haastava. Tähän hän tarvitsee sparraajaa tai valmentajaa, joka auttaa miettimään, miten hankalassa tilanteessa kannattaa edetä. Ihmistä ei määritellä sairaaksi tai hänen ongelmansa eivät ole työskentelyn lähtökohta. Ihmisellä on itsellään ongelmiinsa ratkaisun avaimet, vaikka hän ei aina sitä itse tiedä. Toista ihmistä tarvitaan peiliksi, kuuntelijaksi ja oikeiden, eteenpäin vievien kysymysten esittäjäksi. (Ivenson ym., 2018; Vuokila-Oikkonen, 2013N Vuokila-Oikkonen, 2021.)

Käynti kerrallaan -menetelmä

Ratkaisu- ja voimavaralähtöistä kohtaamista voi toteuttaa myös käynti kerrallaan -menetelmässä.  Käynti kerrallaan -menetelmä painottaa kohtaamista yhden tapaamisen aikana. Menetelmää on lähdetty kehittämään sen vaikutuksien perusteella. Menetelmän alkuperäiset kehittäjät Insoo ja Miller (1994) lähtivät tutkimaan miksi ihmiset eivät hakeudu jatkamaan hoitoprosessia yhden käynnin jälkeen. Tuloksena oli, että ihmiset eivät tarvinneet kuin yhden kerran kohtaamisen, joka auttoi heitä ratkaisemaan tilannettaan.

Ratkaisukeskeisyydessä ajatellaan, että pieni askel on riittävä  – pisara meressä voi saada aikaan hyökyaallon.

Menetelmän vaikutukset perustuvat ensimmäiseen kohtaamiseen panostamiseen: ihmisen voimavaroihin ja ratkaisuihin, joilla saadaan ihmisen pärjäävyyttä vahvistettua. Ratkaisukeskeisyydessä ajatellaan, että pieni askel on riittävä  – pisara meressä voi saada aikaan hyökyaallon. Siten pieni muutos voi saada aikaan muutoksia myös muilla elämänalueilla. Käynti kerrallaan -menetelmän käyttämisellä on saatu esimerkiksi Pohjois-Suomessa lyhennettyä jonoja palveluihin.

Ratkaisu- ja voimavaralähtöisyys osana työnohjausta

Suomen työnohjaajien (STO ry) mukaan työnohjaus on työhön, työyhteisöön ja toimintaympäristöön sekä johtamiseen liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tarkastelua ja jäsentämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä työstä ja toimintatavoista, vahvistaa ammatti-identiteettiä sekä kehittää työyhteisön vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Työnohjaus voi toimia myös avoimena tilana työssä syntyvien ajatusten, tunteiden ja toiminnan pohdinnalle.

Työnohjauksessa ratkaisu- ja voimavaralähtöisyys lähestymistapana tarjoaa ajattelutavan muutoksen välineitä. Työelämässä jatkuvat muutokset kuormittavat ja mahdollisesti vähentävät hyvinvointia. Merkittävää on systeeminen ajattelu muutoksissa. Työnohjauksessa etsitään parasta muutoksen tuomaa tilannetta, kuvaamalla tavoite mihin pyritään. Tärkeää on, että tavoite on konkreettinen, mitattava ja ennen kaikkea merkityksellinen ihmiselle. Työnohjauksessa työhön liittyviä asioita käsitellään myös toiminnallisesti. Työnohjaaja voi esimerkiksi piirtää työntekijän tilannetta fläppitaululle, jolloin siihen saadaan myös etäisyyttä.

Muutoksia voidaan konkretisoida ”jana”- tai ”asteikko” -työskentelyllä. Jos puhutaan esimerkiksi työn merkityksellisyydestä, asteikossa numero 1 voi tarkoittaa, että työtä ei koe merkitykselliseksi  ja numero 10 puolestaan kokemusta siitä, että työ on erittäin merkityksellistä. Ihminen asettuu asteikolla siihen kohtaan, missä asian suhteen kokee olevansa sillä hetkellä. Sen jälkeen työnohjaaja voi kysyä esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miksi olet tuossa kohtaa? Mitkä kaikki asiat ovat kunnossa? Työnohjaaja voi kehottaa myös katsomaan asteikolla alemmas tai ylemmäs ja kysyä: miten olet päässyt tähän kohtaan tai mitä tarvitaan, jotta pääset kohoamaan asteikolla ylemmäs? Keskustelussa pyydetään työnohjattavaa kertomaan tilanteestaan lisää. Kysymysten avulla ihminen rakentaa itselleen tilannekuvaa ja suunnittelee tulevaisuuttaan. Edellä kuvattu esimerkki vahvistaa ihmisen itse rakentamaa ja luomaa tarinaansa muutoksessa (Keskitalo & Vuokila-Oikkonen, 2021).

Kun työohjauksen tavoitteena on ajattelutavan muutos, se tuo selkeyttä ja vahvistaa osaamista. Siten on tärkeää, että työnohjauksen mahdollisuus olisi eri alojen työntekijöillä. (Vuokila-Oikkonen & Kortesalmi, 2013.)

Diakonia-ammattikorkeakoulu tarjoaa työnohjausta muun muassa käynti kerrallaan -menetelmän työnohjauksena. Lisäksi Diak tarjoaa koulutusta käynti kerrallaan -menetelmästä ihmisen kohtaamiseen kasvatus-, kirkon-, sosiaali- ja terveysalojen järjestöille ja muille toimijoille. Elämäni Tarinana on ratkaisu- ja voimavaralähtöinen menetelmä ihmisen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden hahmottamiseksi. Diak tarjoaa valmennusta Elämäni Tarinana -menetelmän hyödyntämiseen esimerkiksi asiakastyössä ja oppilaitoksissa.

Lähteet

Furman, B., & Ahola, T. (2007). Onnistuminen on joukkuelaji. Reteaming-valmentajan käsikirja. Lyhytterapiainstituutti.

Insoo, K.B., & Miller, S.D. (1994). Ihmeitä tapahtuu. Alkoholiongelmaisen ratkaisukeskeinen hoito. Lyhytterapiainstituutti.

Ivenson, C., George, E., & Ratner, H. (2018). Brief Coaching – ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Suom. Susanna Tuomi-Giddigs. Lyhytterapiainstituutti.

Keskitalo, E., & Vuokila-Oikkonen, P. (2018). Voimavaralähtöisyys sosiaalisen kuntoutuksen viitekehyksenä. Teoksessa H. Kostilainen & A. Nieminen, Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Diak Työelämä 13. Juvenes Print, pp. 164176. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141721/Diak_Tyoelama_13_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Vuokila-Oikkonen, P. (2021). Voimavara- ja ratkaisulähtöisen osaamisen lisääminen asiakastyössä. Ratkes 2/2021 https://ratkes.fi/lehti/ratkes-2-2021/voimavara-ja-ratkaisulahtoisen-osaamisen-lisaaminen-asiakastyossa

Vuokila-Oikkonen, P. (2023). Voimavaralähtöisyys mielenterveystyön lähtökohdaksi. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2023/04/12/voimavaralahtoisyys-mielenterveystyon-lahtokohdaksi/

Vuokila-Oikkonen, P., & Kortesalmi, M. (2013). Ratkaisukeskeinen työnohjaus sairaanhoitajan ammatillisen ajattelutavan muutoksessa. Ratkes 2/2013, pp.2629.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125768